Vesa-Matti Loiri - Ikävöi, ihminen - translation of the lyrics into English

Lyrics and translation Vesa-Matti Loiri - Ikävöi, ihminen




Ikävöi, ihminen
I long, oh human
Ikävöi, ihminen,
Longing, oh human,
Kaipaa kauneinta muiston ja toiveen,
Yearning for the most beautiful memory and hope,
Päiviä lapsuuden,
Childhood days,
Aikoja armaita hempeän hoiveen,
Times of tender care,
Isää ja äitiä,
Father and mother,
Veljiä, siskoja vierailla mailla,
Brothers, sisters, in lands afar,
Untesi neitiä,
The lady of your dreams,
Häntä, mi pois meni hämärien lailla.
She who vanished like a shadow.
Muistatko aikaa,
Remember the time,
Milloin sun aamusi nous elon kultaan,
When your mornings rose in the gold of life,
Lempesi taikaa,
The magic of your love,
Riemuja, ammoin jo menneitä multaan,
Joys, long since turned to dust,
Retkiä marjassa,
Berry-picking expeditions,
Laineita soiluvan salmen ja lahden,
Waves dancing in the strait and bay,
Käyntejä karjassa,
Visits to the cattle,
Kesä-yön ääniä yksin ja kahden?
Voices of the summer night, alone and together?
Kaipaatko milloin
Do you sometimes long
Pois ajan, paikan ja kuolonkin taaksi,
To escape the clutches of time, place, and death,
Istuen illoin,
Sitting in the evenings,
Tuntien hiljaa maatuvas maaksi,
Feeling yourself slowly turning to dust,
Kun kaikki haipuu
When everything fades
Kaunis niin kauas ja päämäärä pyhä
So beautifully into the distance, and the ultimate goal is holy,
Vitkahan vaipuu,
The peak slowly recedes,
Vaikka sa korkeelle kurkotat yhä?
Even though you keep reaching higher and higher?
Nauratko koskaan
Do you ever laugh
Silloin sa naurua ivan ilkamoivan?
At the mocking laughter of fate?
Säikytkö, joskaan
Are you scared, sometimes,
Kuule et muuta kuin oman äänes soivan?
When all you hear is the sound of your own voice?
Painatko pääsi
Do you cover your head
Silloin sa peljäten, kulmilta harmaan?
In fear, with graying temples?
Särkyykö jääsi
Does your ice break
Muistosta, toiveesta mennehen, armaan?
At the memory, the hope, of the past, the beloved?
Itketkö, ihminen,
Do you weep, oh human,
Silloin sa kauneinta tiedon ja tunnon,
When you recognize the beauty of knowledge and conscience,
Hienointa sydämen,
The most exquisite heart,
Herkintä pyrkivän pyyteen ja kunnon?
The most sensitive striving, the most noble virtue?
Kuuletko hukkaan
Can you hear
Juoksevan hetkiä mittaavan hiekan?
The moments fleeing, like grains of sand measuring time?
Päivies kukkaan
In the bloom of days
Näätkö jo tähtäävän kuuraisen miekan?
Can you already see the icy sword that aims at you?
Kyynelten armo
The grace of tears
Syntymälahjoista laupein on meille,
Is the most merciful of our birthrights,
Surun suuren tarmo
The great force of sorrow
Kylvetty siunaten sydämien teille:
Sows blessings on the paths of our hearts:
Kärsien kestät,
Suffering, you endure,
Silloin kun nauttien sortuisit ammoin,
When enjoyment would have broken you long ago,
Itkien estät
Weeping, you protect
Itsesi vallasta tyhjyyden kammoin.
Yourself from the terrible power of emptiness.
Ikävöi, ihminen,
Longing, oh human,
Taa ajan, paikan ja tuonenkin laineen!
Beyond time, place, and the waves of death!
Rannalta tuskien
From the shore of anguish
Nää pyhä tähtesi yli yön ja aineen!
May your blessed star shine over night and matter!
Kultainen helää
Goldenly rings
Ihmisen ikävöivän sielussa kieli.
In the soul of longing man the tongue.
Etsimys elää,
The search lives on,
Maaksi kun maatuu jo tyytyvän mieli.
While the contented spirit turns to dust.






Attention! Feel free to leave feedback.