Текст и перевод песни Lasse Hoikka & Souvarit - Kultainen Harmonikka

Kultainen Harmonikka

Hän on vanha ja jo harmaapäinen, tullut tansseihin kuuntelemaan, kuinka artisti kuuluisa, jäinen, ryhtyy teemoja muuntelemaan.
Soitto sähköinen tuo lavan täyttää, viikkolehdistä kun tuttu mies näyttää taituruuttaan, kuinka irrotellaan, ihan rennosti, siitä vaan!
Aika tauon kun on niin mies pyytää päästä hetkeksi myös soittamaan.
Katse artistin melkeinpä hyytää, mutta suostuukin kuin pilkallaan. "
Mikäs siinä, jos hulluus niin vaivaa, että itsensä mies häpäisee!" Vaan kun mies aloittaa, sali kuunnella saa, työtä mestarin mahtavaa!
Aina kultainen on harmonikka, kun on soittaja mestarismies.
Aina kultainen on harmonikka, sen hän lapsesta asti jo ties.
Jolloin soitteli ruokansa vuoksi, joskus lantinkin palkaksi sai.
Vuodet vei maineeseen, vaan myös harmauteen, uskoutuu mies vain soitolleen

Golden Accordion

He is old and already gray-haired, came to the dance to listen to, how the famous artist, icy, starts to vary themes.
Electric music fills the stage, from weekly magazines as the familiar man shows his skill, how to relax, totally cool, just go for it!
Time to take a break, the man asks if he can also play for a while.
The artist's gaze almost freezes him, but he agrees with mockery. "
What's the matter, if you're so crazy that you disgrace yourself!" But when the man starts, the audience can listen, the master's great work!
The accordion is always golden when the player is a master.
The accordion is always golden, he knew it from childhood.
When he played for his food, sometimes he even got a penny as reward.
Years led to fame, but also to grayness, the man confides only in his music.