Lyrics and translation Apulanta - Kirous
Lääkitsen
itseni
rukouksin,
I
medicate
myself
with
prayers,
Mutta
otan
niitä
lääkkeeksi
vain.
But
I
only
take
them
as
medicine.
Ovat
myrkkyni
jotain
aivan
muuta,
My
poison
is
something
else,
Mua
vahvempaa.
Something
stronger
than
me.
Kuolleiden
lehtien
tuoksu
on
koti
sydämen,
The
scent
of
dead
leaves
is
home
to
the
heart,
Outo
rakkaus
hiipuvaan
lämpöön
A
strange
love
for
the
fading
warmth
On
rakentanut,
Has
built,
Muodon
antanut.
Given
form.
Kirous
kulkee
rataa,
The
curse
follows
a
path,
Joka
muodoltaan
tunnistetaan.
Its
shape
can
be
recognized.
Ei
mitenkään
voi
pysäyttää.
There
is
no
way
to
stop
it.
Aistittu
täydellisyys,
Sensed
perfection,
Kaikupohjaltaan
kuin
ihmisyys.
In
its
essence
like
humanity.
Valossa
haalistuu
pois,
It
fades
away
in
the
light,
Sen
kirous
on
sama
kuin
mun.
Its
curse
is
the
same
as
mine.
Pelkään
onnellisuutta,
I
fear
happiness,
Sillä
tunnen
sen
vastakohdan.
Because
I
know
its
opposite.
Päivää
on
seurattava
illan,
Day
must
be
followed
by
night,
Ei
voi
muuttaa.
It
cannot
be
changed.
Kirouksella
on
kasvot,
The
curse
has
a
face,
Jotka
ihmistä
muistuttaa.
That
resembles
a
human.
Sen
äänessä
asuu
lupaus,
Its
voice
holds
a
promise,
Se
valehtelee
myös
itselleen.
It
also
lies
to
itself.
Kirous
kulkee
rataa,
The
curse
follows
a
path,
Joka
muodoltaan
tunnistetaan.
Its
shape
can
be
recognized.
Ei
mitenkään
voi
pysäyttää.
There
is
no
way
to
stop
it.
Aistittu
täydellisyys,
Sensed
perfection,
Kaikupohjaltaan
kuin
ihmisyys.
In
its
essence
like
humanity.
Valossa
haalistuu
pois,
It
fades
away
in
the
light,
Sen
kirous
on
sama
kuin
mun.
Its
curse
is
the
same
as
mine.
Puolet
minusta
liekkeihin
tuijottaa,
Half
of
me
stares
into
the
flames,
Ne
värini
toistavat
tanssissaan.
They
repeat
my
colors
in
their
dance.
Puolet
rakastaa
mustaa
veden
pintaa
Half
loves
the
black
surface
of
the
water
Ja
mitä
se
syvyyteen
piilottaa.
And
what
it
hides
in
its
depth.
Puolet
jäi
vangiksi
illuusioon,
Half
was
captured
by
an
illusion,
Joka
itsestään
rakensi
uskonnon.
That
built
a
religion
out
of
itself.
Puolet
iskee
rystyset
kallioon
Half
strikes
its
knuckles
on
the
rock
Tunteakseen
todellisen.
To
feel
the
real.
Kirous
kulkee
rataa,
The
curse
follows
a
path,
Joka
muodoltaan
tunnistetaan.
Its
shape
can
be
recognized.
Ei
mitenkään
voi
pysäyttää.
There
is
no
way
to
stop
it.
Aistittu
täydellisyys,
Sensed
perfection,
Kaikupohjaltaan
kuin
ihmisyys.
In
its
essence
like
humanity.
Valossa
haalistuu
pois,
It
fades
away
in
the
light,
Sen
kirous
on
sama
kuin
mun.
Its
curse
is
the
same
as
mine.
Rate the translation
Only registered users can rate translations.
Writer(s): Santapukki Simo Johannes, Wirtanen Toni Juhana, Lehtinen Sami Seppo Ilari
Attention! Feel free to leave feedback.