Silmä aukeaa - Asa translation in German

Silmä aukeaa

Vuoden oon pitänyt seinällä tauluu,
Jonka karmeissa hautuu, kangistavaa kauhuu.
Läpi veden valkean, ilman maan,
Tää maalaus mieleni liikkumaan saa.
Silmiä siristämäl, kulmia kuristamal
Maalauksen värit saa sohvalle jumahtamaan. Auringonlaskussa miehen lattialla kumartamaan
Aivan ku iso silmä tuijottais takasin kuvan takaa.
Muinaisia kääröjä kallost käärimään.
Yöllä tähtitaivaan piirtää pään sisään. Hönkäilemällä lempeästi eheyttä,
Vangitsevaa ydintä ja kutittavaa keveyttä.
Liekit alla taivaan iiriksen
Ruokahalun hävittää tiedonjanossa.
Maalaus säteilee liikaa valoa
Aivan ku se yrittäis jotain mulle sanoa.

Seitsemän tähtitaivaan sinetillä
Kutsun tulipatsasta ilmestymään.
Kun kaksi silmää suljetaan,
Kolmas aukeaa

Pimeys on lähde, alku, juuri
Taulun muodossa tuntemattoman suuri.
Mahdollisuudet leijuu ympärilläni.
Ohimoilla varoittaa, nyt marjat kylläsii.
Kutsuu polulle, siivittää matkaa.
Kyynelkanavia kehyksillään hakkaa.
Saa mielen kiinnon, silmäs kiillon
Ja käpyrauhast raottaa varovasti viillon.
Kristalleja kuva saa aikaa.
Sytyttää tähdet tällä pimeällä taivaal.
Painaa luomet kiinni unienmaailmaa
Ja memphis äänen kiduksistani kaivaa.
Illan tultua nostan taulun alas
Laitan palavan ikonin lattialle nojaamaan,
Suussa sylkyä, ukkosta, myrskyä
Suuri kuva alkanut päässäni povaamaan.

Seitsemän tähtitaivaan sinetillä
Kutsun tulipatsasta ilmestymään.
Kun kaksi silmää suljetaan,
Kolmas aukeaa

Eka ilmestys, palava patsas
Auringon pimennys, pään sisällä vastas
Mitä? Miten? Innostunut, iisi.
Nään selvästi vaik molemmat silmäni kiinni.
Aukee silmä ¡alkaa, aukee silmä kätee,
Aukee silmä päähän ja sillä mieli näkee.
Väreil taulu ja tajunta yhtymäs.
Säkeet, säteet. Hiukset on pystyssä!
Tuhat yötä leijunut piilossa pelossa.
Nyt tuhat silmää aukee hiillostaa kehoa
Rusinoituneesta ruumiista katon rajaa
Ylhäältä ja takaa leijailen tilannetta katsomaan.
Katson terävöittyneillä aisteilla lattialla
Palavan maalauksen selkäpuolta tarkemmin.
Nään piilosta rehottavan kellastuneen paperin,
Jossa lukee vanhoin kaunokirjaimin.

Seitsemän tähtitaivaan sinetillä
Kutsun tulipatsasta ilmestymään.
Kun kaksi silmää suljetaan,
Kolmas aukeaa

Das Auge öffnet sich

Ein Jahr lang habe ich ein Bild an der Wand gehabt,
In dessen Rahmen lähmender Schrecken lauert.
Durch Wasser, weiß, ohne Land,
Dieses Gemälde bringt meinen Geist in Bewegung.
Durch das Zusammenkneifen der Augen, das Runzeln der Stirn
Bleiben die Farben des Gemäldes auf dem Sofa haften. Im Sonnenuntergang einen Mann auf dem Boden sich verbeugen
Gerade so, als ob ein großes Auge von hinter dem Bild zurückstarren würde.
Uralte Schriftrollen aus dem Schädel wickeln.
Nachts zeichnet der Sternenhimmel in meinem Kopf. Durch sanftes Hauchen Ganzheit,
Fesselnden Kern und kitzelnde Leichtigkeit.
Flammen unter der Iris des Himmels
Im Wissensdurst den Appetit verlieren.
Das Gemälde strahlt zu viel Licht aus
Gerade so, als ob es mir etwas sagen wollte.

Mit dem Siegel der sieben Sternenhimmel
Rufe ich die Feuersäule herbei.
Wenn zwei Augen geschlossen werden,
Öffnet sich das dritte

Dunkelheit ist die Quelle, der Anfang, die Wurzel
In Form des Bildes von unbekannter Größe.
Möglichkeiten schweben um mich herum.
An den Schläfen warnt es, jetzt sättigen die Beeren.
Ruft auf den Pfad, beflügelt die Reise.
Schlägt mit seinem Rahmen gegen die Tränenkanäle.
Erweckt das Interesse des Geistes, das Funkeln deiner Augen
Und öffnet vorsichtig einen Spalt aus der Zirbeldrüse.
Kristalle bringt das Bild hervor.
Entzündet die Sterne an diesem dunklen Himmel.
Drückt die Augenlider zu in der Welt der Träume
Und gräbt den Memphis-Klang aus meinen Kiemen.
Wenn der Abend kommt, nehme ich das Bild herunter
Lege die brennende Ikone an den Boden gelehnt,
Mit Speichel, Donner, Sturm im Mund
Ein großes Bild hat in meinem Kopf begonnen, sich zu regen.

Mit dem Siegel der sieben Sternenhimmel
Rufe ich die Feuersäule herbei.
Wenn zwei Augen geschlossen werden,
Öffnet sich das dritte

Erste Erscheinung, brennende Säule
Sonnenfinsternis, im Kopf eine Antwort
Was? Wie? Begeistert, easy.
Ich sehe klar, obwohl meine beiden Augen geschlossen sind.
Ein Auge öffnet sich ¡beginnt, ein Auge öffnet sich an der Hand,
Ein Auge öffnet sich im Kopf und damit sieht der Geist.
Farben des Bildes und Bewusstsein vereinen sich.
Verse, Strahlen. Meine Haare stehen zu Berge!
Tausend Nächte schwebte ich versteckt in Angst.
Jetzt öffnen sich tausend Augen und glühen den Körper an
Von dem verschrumpelten Körper zur Decke
Von oben und von hinten schwebe ich, um die Situation zu betrachten.
Ich schaue mit geschärften Sinnen auf den Boden
Die Rückseite des brennenden Gemäldes genauer an.
Ich sehe ein verstecktes, wucherndes, vergilbtes Papier,
Auf dem in alten Schönschriften steht.

Mit dem Siegel der sieben Sternenhimmel
Rufe ich die Feuersäule herbei.
Wenn zwei Augen geschlossen werden,
Öffnet sich das dritte