Lyrics and translation Carola - Loittonevat askeleet

Loittonevat askeleet

Kaikumaan jäi loittonevat askeleet,
Kyyneleet yön tummaan hämärään.
Varjot vain on yksinäisen verhonneet.
Muistot jää vain enää elämään.
Kohdattiin me täällä kerran ennenkin.
Voinut en mä silloin aavistaa,
Että näin mä yksinäni itkisin.
Toiveetkin yön sumuun katoaa.
Niin paljon kuitenkin
Sua silloin rakastin.

Kaikumaan jäi loittonevat askeleet,
Kyyneleet yön tummaan hämärään.
Varjot vain on yksinäisen verhonneet.
Muistot jää vain enää elämään.
Rakkaus on kyyneleitä huomisen.
Tunne sen näin yöhön häviää.
Ehkä vain, vain unelmia tiedä en.
Haikeus on ainut mitä jää.
Niin paljon kuitenkin
Sua kerran rakastin.

Fading Footsteps

Fading footsteps echo in the land of no return,
Tears fall in the dark shadows of the night.
Lonely veils are shrouded in darkness.
Memories linger, a haunting sight.
We met here once before, in days gone by.
Little did I know then, that I would cry,
Weeping alone, my heart filled with pain.
Hopes vanish into the mist of the night.
Yet, I loved you with all my might,
So fiercely, my love knew no height.

Fading footsteps echo in the land of no return,
Tears fall in the dark shadows of the night.
Lonely veils are shrouded in darkness.
Memories linger, a haunting sight.
Love is but tears of tomorrow's plight.
Its passion fades into the night.
Perhaps it was but a dream, a fleeting delight,
Leaving only sorrow, an endless blight.
Yet, I loved you with all my might,
So fiercely, my love knew no height.