Lyrics and translation Egotrippi - He istuivat puiston penkillä

He istuivat puiston penkillä

He istuivat yhdessä
Puistonpenkillä
Katsoen kaunista
Lokakuun väreissä kylpevää
Iltaa viileää
Ja he keskustelivat jostain
Hänen poskelleen valui kyynel
Menin lähemmäksi jotta kuulisin
Olen odottanut niin kauan
Olen ollut niin eksyksissä
Kuin loputon suo, jonka läpi ajelehdin
Hän sanoi
Olen aina surullinen
Toiselle kuulun
Mutta sinua aattelen
Olen aina surullinen
Nyt he istuivat yhdessä puistonpenkillä
Vuosikausia toinen toistansa turhaan olivat he etsineet
He olivat kohdanneet sattumalta
Hän oli tuntenut kun jalkojen alta
Katosi maa eikä mikään palaisi ennalleen
Hän sanoi
Olen aina surullinen
Toiselle kuulun mutta sinua aattelen
Olen aina surullinen
He istuivat yhdessä
Puistonpenkillä
Katsoen kaunista
Lokakuun väreissä kylpevää
Iltaa viileää
Olen aina surullinen
Toiselle kuulun mutta sua aattelen
Olen aina surullinen
Olen aina surullinen
Olen aina surullinen

They sat on a park bench

We sat together
On a park bench
Watching the beautiful
October hues bathe
The cool evening
And we talked about something
Tears ran down her cheek
I moved closer to hear
I've been waiting for so long
I have been so lost
Like an endless swamp through which I drift
He said
I am always sad
I belong to another
But I think of you
I am always sad
Now they sat together on a park bench
For years they had been searching for each other in vain
They had met by chance
He had felt when the ground disappeared
From under his feet and nothing would ever be the same again
He said
I am always sad
I belong to another but I think of you
I am always sad
They sat together
On a park bench
Watching the beautiful
October hues bathe
The cool evening
I am always sad
I belong to another but I think of you
I am always sad
I am always sad
I am always sad