Pelikaani - Haloo Helsinki! translation in German

Pelikaani

Nostan taas kädet korville
Kun lapset laulaa let it go:ta puistossa
Toistelen taas samaa sanaa päässä
Jotta tää aivosirkus hetken pysyis aisoissa
Ja mä hoen ja hoen että ovi meni kiinni
Mut käännyn takaisin
Portaissa lasken portaat ja toistan jos meen sekaisin
Astun kadulla vain joka toiseen laattaan ja itken samalla
Oonko mä hullu vai onko noi kaikki muutkin hulluja

Elämä anna mulle se pieni tunne
Että selviän tämän elämän
Päälle päin ei voi tietää mitä ihminen sietää
Mutta selviän, tämän elämän

Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois
Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois
Mutta pelikaani ei pelkää
Se avomereen lentää pää edellä
Katson etäältä, kuinka toivo еlää

On aamuyö ja mä tuhannetta ajatusta kertaan
Enkä pääse uneen viеläkään
Mitä jos, nää ajatukset eivät poistu koskaan
Vaan ne toteutuukin itsestään
Ja mä hoen ja hoen taas sekamelska loppuis päätän niin
Mut entä ne diagnoosit jotka mun puolesta päätettiin
Pakko kai avata ovet ahdistukselle jotta se pääsee sisään
Ja voi tehdä työnsä loppuun ennenkuin se lähtee menemään

Elämä anna mulle se pieni tunne
Että selviän tämän elämän
Päälle päin ei voi tietää mitä ihminen sietää
Mutta selviän, tämän elämän

Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois
Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois
Mutta pelikaani ei pelkää
Se avomereen lentää pää edellä
Katson etäältä, kuinka toivo elää

Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois
Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois

Elämä anna mulle se pieni tunne
Että selviän tämän elämän
Päälle päin ei voi tietää mitä ihminen sietää
Mutta selviän, tämän elämän

Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois
Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois
Mutta pelikaani ei pelkää
Se avomereen lentää pää edellä
Katson etäältä, kuinka toivo elää
Toivo elää

Pelikan

Ich lege die Hände auf die Ohren, mal wieder
Wenn Kinder im Park 'Let it go' trällern laut
Ein Wort im Kopf, ich wiederhol es wieder
Der Gedankenwirbel hält dann besser stand
Ich schrei, dass diese Tür geschlossen bliebe
Doch mich holt die Vergangenheit zurück
Auf Treppen zähl ich Stufen, wenn mein Sinn verwirrt ist
Auf jedem zweiten Stein, Weinend im Schritt
Bin ich verrückt? Sind die anderen auch verrückt?

Leben, lass mich ahnen nur für heute
Dass ich diese Zeit bewältig hier
Von außen sieht man niemals dunkle Welten
Bewältige dies Leben, ja, das schaff ich mir

Entfliehen möcht ich Schmerz und Scham
Die Angst halt ich als Kompass fest
Doch Pelikane kennen keine Furcht
Sie stürzen ins offene Meer kopfüber ab
Und ich seh von fern, Hoffnung lebt

Morgengrauen hält mich wach, Gedankenlauf
Der Schlaf bleibt bös in weiter Ferne
Wenn diese Dämonen ewig meine bleiben
Und ihre dunklen Wahrheiten zur Realität erwachsen
Gegen das Chaos schrei ich mich wund
Doch Diagnosen, die man mir verpasst
Die Angst lass ich jetzt in jeden Eckplatz
Bis sie ihr wirres Werk vollendet hat

Leben, lass mich ahnen nur für heute
Dass ich diese Zeit bewältig hier
Von außen sieht man niemals dunkle Welten
Bewältige dies Leben, ja, das schaff ich mir

Entfliehen möcht ich Schmerz und Scham
Die Angst halt ich als Kompass fest
Doch Pelikane kennen keine Furcht
Sie stürzen ins offene Meer kopfüber ab
Und ich seh von fern, Hoffnung lebt

Entfliehen möcht ich Schmerz und Scham
Die Angst halt ich als Kompass fest

Leben, lass mich ahnen nur für heute
Dass ich diese Zeit bewältig hier
Von außen sieht man niemals dunkle Welten
Bewältige dies Leben, ja, das schaff ich mir

Entfliehen möcht ich Schmerz und Scham
Die Angst halt ich als Kompass fest
Doch Pelikane kennen keine Furcht
Sie stürzen ins offene Meer kopfüber ab
Und ich seh von fern, Hoffnung lebt
Hoffnung lebt