Lyrics and translation Hector - Nuku Idiootti

Nuku Idiootti

He marssivat taas niin vakavina
Kuin silmänsä sulkeneet-
Kuin sydämen maan ihan vahingossa
He oisivat kulkeneet!
He pitävät kädestä toisiansa ja nukkuvat lähekkäin
Ja aamulla totiset kasvonsa taas katsovat eteenpäin.

He olivat vain kymmenvuotiaita
Kuin lähtivät marssimaan-
Ja karttanaan on heillä historia
Ja valona tähdet vaan...
He loukkaavat pienet jalkansa ja kätensa polttavat-
He tuulessa haavat saa kasvoihinsa mut marssiaan jatkavat...

Ja kuninkaan luo johtaa marssina tuo-
On kungingas linnassaan;
Japyyntöä vaan heillä kuninkaltaan
On kesä ja tuoksut maan...
He pitävät kädestä toisiansa ja seisovat virekkäin
Kun kuningas paljastaa kasvonsa: ne kasvot on väärinpäin!

Ja kuningas tuijottaa sisäänpäin.
Ei lapsia kuule, ei nää!
Ja lapset saa aloittaa marssina
Kun rakoilee tumma jää...
Ja takana kirkkuu sisäänsä se mykkä ja hullu pää!

He marssivat taas niin vakavina
Kuin silmänsä sulkeneet-
Kuin sydämen maan ihan vahingossa
He oisivat kulkeneet!
He pitävät kädestä toisiansa ja nukkuvat lähekkäin
Ja aamulla totiset kasvonsa taas katsovat eteenpäin.

L'idiot qui dort

Ils marchent à nouveau si sérieusement
Comme s'ils avaient fermé les yeux-
Comme s'ils avaient marché par erreur
Sur la terre du cœur !
Ils se tiennent la main et dorment l'un à côté de l'autre
Et le matin, leurs visages sérieux regardent de nouveau vers l'avant.

Ils n'avaient que dix ans
Quand ils ont commencé à marcher-
Et ils ont l'histoire comme carte
Et les étoiles comme lumière...
Ils se blessent les petits pieds et leurs mains brûlent-
Ils reçoivent des blessures au visage du vent mais continuent à marcher...

Et c'est vers le roi que les mène leur marche-
Le roi est dans son château ;
Ils n'ont qu'une seule demande au roi
C'est l'été et les parfums de la terre...
Ils se tiennent la main et se tiennent debout, vifs
Lorsque le roi révèle son visage : son visage est à l'envers !

Et le roi regarde à l'intérieur.
Il ne les entend pas, il ne les voit pas !
Et les enfants doivent recommencer leur marche
Lorsque la glace sombre se fissure...
Et derrière eux crie à l'intérieur cette tête muette et folle !

Ils marchent à nouveau si sérieusement
Comme s'ils avaient fermé les yeux-
Comme s'ils avaient marché par erreur
Sur la terre du cœur !
Ils se tiennent la main et dorment l'un à côté de l'autre
Et le matin, leurs visages sérieux regardent de nouveau vers l'avant.