Sellanen ol' Viipuri - Juha Vainio translation in German

Sellanen ol' Viipuri

(Sellanen ol' Viipuri)
(Sellanen ol' Viipuri)
(Karjalaisten kaupunki)

Siihen aikaan näillä mailla
Oltiin vielä paljon vailla
Eikä kukaan kummempaa kaivannut kai
Tanssittu ei pitkin yötä
Illoin riitti puhdetyötä
Kapaloissaan kehitys köllöttää sai
Toista oli Viipurissa
Karjalaisten kaupungissa
Siellä vanhat vaihtuivatkin uusiin säveliin

Tanssia sai siellä aina
Arkena ja sunnuntaina
Helppo oli tiensä löytää
Kohti oikeata pöytää
Jos vain joku kielsi 'ei ei ei'
Toinen sanoi heti 'hem till mej'
Sellanen ol' Viipuri
Sellanen ol' Viipuri
Karjalaisten kaupunki

Silloin painaneet ei huolet
Ystävät kun kantoi puolet
Surra saivat hevoset, laulut kun soi
Pyöreen tornin hämärässä
Pöydässä niin hilpeässä
Ilo oli irrallaan niin kuin vain voi
Kaikki viihtyi Viipurissa
Karjalaisten kaupungissa
Siellä vanhat vaihtuivatkin uusiin säveliin

Tanssia sai siellä aina
Arkena ja sunnuntaina
Kieli vieras taikka tuttu
Laulu oli helppo juttu
Jos vain joku kielsi 'ei ei ei'
Toinen sanoi heti 'hem till mej'
Sellanen ol' Viipuri
Sellanen ol' Viipuri
Karjalaisten kaupunki

Tieshää Nuutipoja passas
Että syvämes ja vassas
Viipurlaise rakkaus assuuki vain
Torkkelista sai mie muiston
Alla koivu kaunii puiston
Rinkelii ko siult mie kerrankii sain
Muistat sie myös jottai muuta
Taisiha mie saaha suuta
Monrepoos myö kuuta ko nii kahe kasseltii

Laa-laa-la-la-la-la-laa-laa
Laa-laa-la-la-lal-la-laa-laa
Laa-laa-la-la-la-la-laa-laa
Laa-laa-la-la-lal-la-laa-laa
Hmm...
Hmm...
Sellanen ol' Viipuri
Sellanen ol' Viipuri
Karjalaisten kaupunki

So war Wiborg

(So war Wiborg)
(So war Wiborg)
(Die Stadt der Karelier)

Zu jener Zeit in diesen Landen
Fehlte uns noch vieles
Und keiner vermisste wohl was Besond'res
Getanzt wurde nicht die Nächte durch
Abends reichte die Feierabendarbeit
In Windeln durft' die Entwicklung schlummern
Anders war es in Wiborg
In der Stadt der Karelier
Dort tauschte man Altes gegen neue Melodien

Tanzen konnte man dort immer
An Wochentagen und am Sonntag
Leicht war es, den Weg zu finden
Zum richtigen Tisch hin
Wenn einer nur 'nein nein nein' verbot
Sagte ein andrer gleich 'hem till mej'
So war Wiborg
So war Wiborg
Die Stadt der Karelier

Damals drückten keine Sorgen
Wenn Freunde die Hälfte trugen
Sorgen durften die Pferde, wenn Lieder erklangen
Im Dämmerlicht des Runden Turms
An einem Tisch so heiter
War die Freude losgelassen, wie sie nur sein kann
Alle fühlten sich wohl in Wiborg
In der Stadt der Karelier
Dort tauschte man Altes gegen neue Melodien

Tanzen konnte man dort immer
An Wochentagen und am Sonntag
Sprache fremd oder vertraut
Singen war 'ne leichte Sache
Wenn einer nur 'nein nein nein' verbot
Sagte ein andrer gleich 'hem till mej'
So war Wiborg
So war Wiborg
Die Stadt der Karelier

Wusste ja Knuts Junge recht gut
Dass in deinem Herzen und Bauch
Nur die Liebe zu Wiborg wohnt
Von Torkkeli hab' ich 'ne Erinnerung
Unter der Birke des schönen Parks
Als ich einst von dir 'nen Kringel bekam
Erinnerst du dich auch an was andres?
Ich glaub', ich bekam einen Kuss
In Monrepos, als wir zwei so den Mond betrachteten

Laa-laa-la-la-la-la-laa-laa
Laa-laa-la-la-lal-la-laa-laa
Laa-laa-la-la-la-la-laa-laa
Laa-laa-la-la-lal-la-laa-laa
Hmm...
Hmm...
So war Wiborg
So war Wiborg
Die Stadt der Karelier