Diogenes - Juice Leskinen , Grand Slam translation in German

Diogenes

Tiedä en, mutta epäilen, että taivas on takana eilisten.
Se taakse jää, se häviää, paitsi jos kuljemme ympyrää.

Kadulla seison järki kädessäin.
Miksi järki vain on lyhtynä etsijäin? Tulee jumalan mies, hä
Nkin kaukana kodista,
Ihmistä kysyy hän todista todista. Ihmistä etsin järki kädessäin.

Sillalla seison järki kourassain.
Marssijat marssii tahdissa marssijain.
Sotilaat kurissa kaukana kodista,
Sotiin on menossa, tulossa sodista. Ihmistä etsin järki kourassain.

(Oh yes, oh yes, oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes,
Oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes,
Oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes, oh yes) Olen Diogenes

Kun hallitsijan tapaan, hän polkee minut rapaan ja kysyy mikä on.
Kiitä, kiitä, kiitä, mene, mene siitä, eestä auringon.

Väkijoukko tuo seisoo torillain.
Sekö vienyt on järjen kourastain? O
Nneton olento kaukana kotoa, leipää ja sirkusta, lottoa, totoa.
Ei järkeä ei, vain ihmistä sielussain

(Oh yes, oh yes, oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes,
Oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes,
Oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes, oh yes) Olen Diogenes
(Oh yes, oh yes, oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes,
Oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes,
Oh yes) Olen Diogenes (Oh yes, oh yes, oh yes) Olen Diogenes

Diogenes

Ich weiß es nicht, doch ahne ich, dass der Himmel hinter dem Gestern liegt.
Er bleibt zurück, er schwindet, es sei denn, wir gehen im Kreis.

Auf der Straße steh ich, die Vernunft in meiner Hand.
Warum ist Vernunft nur die Leuchte der Suchenden? Da kommt ein Gottesmann, auch e
R fern der Heimat,
Nach dem Menschen fragt er, ganz ehrlich. Ich suche den Menschen, die Vernunft in der Hand.

Auf der Brücke steh ich, die Vernunft in meiner Faust.
Marschierer marschieren im Takt der Marschierer.
Soldaten stramm, fern der Heimat,
Ziehen in Kriege, kommen aus Kriegen. Ich suche den Menschen, die Vernunft in meiner Faust.

(Oh ja, oh ja, oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja,
Oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja,
Oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja, oh ja) Ich bin Diogenes

Treff ich den Herrscher, tritt er mich in den Dreck und fragt, was es gibt.
Fort, fort, fort nur, geh, geh mir einfach, geh mir aus der Sonne.

Jene Menschenmenge steht auf meinem Marktplatz.
Hat sie mir die Vernunft geraubt aus der Faust? U
Nglücklich Geschöpf fern der Heimat, Brot und Spiele, Lotto, Toto.
Keine Vernunft, nein, nur den Menschen in meiner Seel'.

(Oh ja, oh ja, oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja,
Oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja,
Oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja, oh ja) Ich bin Diogenes
(Oh ja, oh ja, oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja,
Oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja,
Oh ja) Ich bin Diogenes (Oh ja, oh ja, oh ja) Ich bin Diogenes