Lyrics and translation Juice Leskinen - Pappi

Pappi

Kun pappi kirjoittaa, saarnaa kauheaa,
Josta helvetin kauhut seurakunta nähdä saa,
Hän tuntee kuinka veri, virtaa suonissaan.

Ja kun hän ruokailee, häntä jokin vaivannee,
Koska porsaanleikettä ei yhtään mieli tee,
Vaan silmänsä, hän iskee ruustinnaan.

Hän kuulee iskelmän ja tuntee värinän,
Kaapille hän hiippailee ja ottaa terävän,
Ja pullon ehtoollisviiniä kantaa pöydälleen.

Sitten lausuu näin, oi ystäväin,
Koska olet vaimoni niin kuule pyyntöäin,
Ja hiivi siitä makuuhuoneeseen.

Jee jee jee, nyt hiippailee,
Makuuhuoneeseen ruustinna hiljaa,
Mutt' pöytään jää viel' pappi tää,
Ja kippailee Jumalan viljaa.

Jo täynnä papin pää, on väkevää,
Kun vinossa on liperit ja silmät verestää,
Ja tyhjän pullon huulilleen hän haparoi.

Hän tippuu kontalleen ja ryömii huoneeseen,
Minne ruustinna jo levinnyt on selälleen,
Ja luojan kunniaksi virsi soi.
"Kunniaksi luojan".

Hän riisuu ruustinnan ja tuntee kasvavan,
Himon sekä paimensauvan kaikkein suurimman,
Jolla seurakuntaa myös hän ohjailee.

Häneltä kuivuu suu, hän melkein tukehtuu,
Ja siunaus sekä Isä Meidän epäonnistuu,
Vaan silti toiseksi jää H.P.E.

Aiaiai, kun pappi nai,
Se tapahtuu raamatullisesti.
Kun käsi vasen tiedä ei,
Minne oikean tie vei,
Ja meni ehtoollisviiniä lesti.

Aiaiai, kun pappi nai,
Hän huutaa tämmöinen pannaan pannaan.
Hän kirkuu Aave Mariaa, ja hallelujaa,
Ja laukeaa hoosiaa-aa-aa-aa-annaan.

Hän hetken puuskuttaa, syrjään kiepsahtaa,
Ja vihkivettä tippuu ja se värjää lakanaa,
Ja pappi on kuin haamu, aivan valkoinen.

Hän siunaa ruustinnan ja lakanan,
Ja päättää loppuun kirjoittaa sen saarnan kauhean,
Hän ylösnousee, lausuu aamene-e-e-e-en.

Le prêtre

Quand le prêtre écrit, il prêche des horreurs,
Dont la congrégation peut voir les horreurs de l'enfer,
Il sent comment le sang coule dans ses veines.

Et quand il mange, quelque chose le tourmente,
Parce qu'il n'a pas envie de côtelettes de porc du tout,
Mais ses yeux, il les fixe sur sa femme.

Il entend le coup et sent la vibration,
Il se faufile vers l'armoire et prend un objet pointu,
Et il porte une bouteille de vin de communion à sa table.

Puis il dit ainsi, oh mes amis,
Puisque tu es ma femme, écoute mes demandes,
Et glisse dans la chambre à coucher.

Oui oui oui, elle se faufile maintenant,
Dans la chambre à coucher, sa femme silencieusement,
Mais le prêtre reste encore à la table,
Et renverse le grain de Dieu.

La tête du prêtre est déjà pleine, de quelque chose de fort,
Quand ses lèvres sont tordues et que ses yeux sont rouges de sang,
Et il cherche la bouteille vide avec ses lèvres.

Il tombe à quatre pattes et rampe dans la pièce,
Où sa femme s'est déjà étendue sur le dos,
Et pour la gloire du Créateur, le chant résonne.
« Pour la gloire du Créateur ».

Il déshabille sa femme et sent grandir,
Le désir et le bâton de berger le plus grand,
Avec lequel il guide également la congrégation.

Sa bouche se dessèche, il a presque le souffle coupé,
Et la bénédiction et le Notre Père échouent,
Mais néanmoins, H.P.E. est laissé de côté pour la deuxième fois.

Aiaiai, quand le prêtre se marie,
Cela se passe bibliquement.
Lorsque la main gauche ne sait pas,
Où la droite a mené,
Et qu'il a bu le vin de communion.

Aiaiai, quand le prêtre se marie,
Il crie, "On va mettre un terme à ça, on va mettre un terme à ça".
Il hurle, "Ave Maria", et "Alléluia",
Et se lance dans un "Hosia-aa-aa-aa-annaan".

Il a le souffle coupé pendant un moment, il se tortille sur le côté,
Et l'eau bénite coule et tache le drap,
Et le prêtre est comme un fantôme, tout blanc.

Il bénit sa femme et le drap,
Et termine par la rédaction de ce sermon horrible,
Il se lève, il dit "Amen-e-e-e-en".