Kultainen Harmonikka - Souvarit , Lasse Hoikka translation in German

Kultainen Harmonikka

Hän on vanha ja jo harmaapäinen, tullut tansseihin kuuntelemaan, kuinka artisti kuuluisa, jäinen, ryhtyy teemoja muuntelemaan.
Soitto sähköinen tuo lavan täyttää, viikkolehdistä kun tuttu mies näyttää taituruuttaan, kuinka irrotellaan, ihan rennosti, siitä vaan!
Aika tauon kun on niin mies pyytää päästä hetkeksi myös soittamaan.
Katse artistin melkeinpä hyytää, mutta suostuukin kuin pilkallaan. "
Mikäs siinä, jos hulluus niin vaivaa, että itsensä mies häpäisee!" Vaan kun mies aloittaa, sali kuunnella saa, työtä mestarin mahtavaa!
Aina kultainen on harmonikka, kun on soittaja mestarismies.
Aina kultainen on harmonikka, sen hän lapsesta asti jo ties.
Jolloin soitteli ruokansa vuoksi, joskus lantinkin palkaksi sai.
Vuodet vei maineeseen, vaan myös harmauteen, uskoutuu mies vain soitolleen

Das goldene Akkordeon

Er ist alt und schon grauhaarig, zum Tanz gekommen, um zuzuhören, wie der berühmte, eisige Künstler beginnt, die Themen zu variieren.
Das elektronische Spiel füllt die Bühne, der aus Wochenzeitschriften bekannte Mann zeigt seine Kunst, wie man improvisiert, ganz entspannt, einfach so!
Als es Zeit für eine Pause ist, bittet der Mann darum, auch kurz spielen zu dürfen.
Der Blick des Künstlers ist fast eisig, aber er willigt ein, wie zum Spott. "
Warum nicht, wenn der Wahnsinn so quält, dass der Mann sich selbst blamiert!" Doch als der Mann beginnt, darf der Saal zuhören, der Arbeit des Meisters, der großartigen!
Immer golden ist das Akkordeon, wenn der Spieler ein Meister ist, meine Schöne.
Immer golden ist das Akkordeon, das wusste er schon von Kindheit an.
Damals spielte er für sein Essen, bekam manchmal eine kleine Münze als Lohn.
Die Jahre brachten Ruhm, aber auch graue Haare, anvertrauen tut der Mann sich nur seinem Spiel, meine Teure.