Lyrics and translation Souvarit - Kairan tyttö tulinen

Kairan tyttö tulinen

Niin kuin vanki, on etelässä poika pohjoisen
Tummuu hanki, ja kadut peittää räntä loskainen
Mä kaipaan sinne, missä jäinen rinne, Kauas taivaan sineen kohoaa
Ja valkoisille teille tiettömille, vaivaiskoivut polun viitoittaa

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
En juurtua voi koskaan kaupunkiin
Hän saapuu uniin ja illan unelmiin

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
Ja siksi en mä rauhaa saada voi
Kai tummat silmät oudon loitsun loi

Syttyy yöhön, vain katulyhdyt eikä tähdet näy
Aamuin työhön, kuin muurahaiset ihmisvirta käy
Nään unta sieltä, missä luonnon kieltä
Kuulla voi ja myös sen ymmärtää
Kun tummuu ilta niin näät tunturilta
Taivaan tuhat silmää välkkyvää

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
En juurtua voi koskaan kaupunkiin
Hän saapuu uniin ja illan unelmiin

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
Ja siksi en mä rauhaa saada voi
Kai tummat silmät oudon loitsun loi

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
Ja siksi en mä rauhaa saada voi
Kai tummat silmät oudon loitsun loi

La fille du nord, ardente

Comme un prisonnier, je suis un garçon du nord dans le sud
La neige devient sombre, et les rues sont recouvertes de boue
Je me languis de là-bas, où la pente glacée s'élève loin dans le bleu du ciel
Et sur les chemins blancs et sans routes, les bouleaux chétifs marquent le chemin

Là-bas a grandi la fille du nord, ardente
Elle a emporté mon âme et a pris mon cœur
Je ne peux jamais m'enraciner dans la ville
Elle vient dans mes rêves et dans mes rêves nocturnes

Là-bas a grandi la fille du nord, ardente
Elle a emporté mon âme et a pris mon cœur
Et c'est pourquoi je ne peux pas trouver la paix
Ses yeux sombres ont peut-être jeté un sort étrange

Seuls les réverbères s'allument dans la nuit, et les étoiles ne sont pas visibles
Tous les matins au travail, comme des fourmis, le flux des gens marche
Je rêve de là-bas, où je peux entendre la langue de la nature
Et aussi la comprendre
Lorsque la nuit tombe, tu vois depuis la montagne
Les mille yeux du ciel clignotants

Là-bas a grandi la fille du nord, ardente
Elle a emporté mon âme et a pris mon cœur
Je ne peux jamais m'enraciner dans la ville
Elle vient dans mes rêves et dans mes rêves nocturnes

Là-bas a grandi la fille du nord, ardente
Elle a emporté mon âme et a pris mon cœur
Et c'est pourquoi je ne peux pas trouver la paix
Ses yeux sombres ont peut-être jeté un sort étrange

Là-bas a grandi la fille du nord, ardente
Elle a emporté mon âme et a pris mon cœur
Et c'est pourquoi je ne peux pas trouver la paix
Ses yeux sombres ont peut-être jeté un sort étrange