Paroles et traduction Apulanta - Kirous

Kirous

Lääkitsen itseni rukouksin,
Mutta otan niitä lääkkeeksi vain.
Ovat myrkkyni jotain aivan muuta,
Mua vahvempaa.
Kuolleiden lehtien tuoksu on koti sydämen,
Outo rakkaus hiipuvaan lämpöön
On rakentanut,
Muodon antanut.
Kirous kulkee rataa,
Joka muodoltaan tunnistetaan.
Ei mitenkään voi pysäyttää.
Aistittu täydellisyys,
Kaikupohjaltaan kuin ihmisyys.
Valossa haalistuu pois,
Sen kirous on sama kuin mun.
Pelkään onnellisuutta,
Sillä tunnen sen vastakohdan.
Päivää on seurattava illan,
Ei voi muuttaa.
Kirouksella on kasvot,
Jotka ihmistä muistuttaa.
Sen äänessä asuu lupaus,
Se valehtelee myös itselleen.
Kirous kulkee rataa,
Joka muodoltaan tunnistetaan.
Ei mitenkään voi pysäyttää.
Aistittu täydellisyys,
Kaikupohjaltaan kuin ihmisyys.
Valossa haalistuu pois,
Sen kirous on sama kuin mun.
Puolet minusta liekkeihin tuijottaa,
Ne värini toistavat tanssissaan.
Puolet rakastaa mustaa veden pintaa
Ja mitä se syvyyteen piilottaa.
Puolet jäi vangiksi illuusioon,
Joka itsestään rakensi uskonnon.
Puolet iskee rystyset kallioon
Tunteakseen todellisen.
Kirous kulkee rataa,
Joka muodoltaan tunnistetaan.
Ei mitenkään voi pysäyttää.
Aistittu täydellisyys,
Kaikupohjaltaan kuin ihmisyys.
Valossa haalistuu pois,
Sen kirous on sama kuin mun.

Curse

I medicate myself with prayers,
But I only take them as medicine.
My poison is something else,
Something stronger than me.
The scent of dead leaves is home to the heart,
A strange love for the fading warmth
Has built,
Given form.
The curse follows a path,
Its shape can be recognized.
There is no way to stop it.
Sensed perfection,
In its essence like humanity.
It fades away in the light,
Its curse is the same as mine.
I fear happiness,
Because I know its opposite.
Day must be followed by night,
It cannot be changed.
The curse has a face,
That resembles a human.
Its voice holds a promise,
It also lies to itself.
The curse follows a path,
Its shape can be recognized.
There is no way to stop it.
Sensed perfection,
In its essence like humanity.
It fades away in the light,
Its curse is the same as mine.
Half of me stares into the flames,
They repeat my colors in their dance.
Half loves the black surface of the water
And what it hides in its depth.
Half was captured by an illusion,
That built a religion out of itself.
Half strikes its knuckles on the rock
To feel the real.
The curse follows a path,
Its shape can be recognized.
There is no way to stop it.
Sensed perfection,
In its essence like humanity.
It fades away in the light,
Its curse is the same as mine.