Paroles et traduction European Philharmonic Orchestra - National Anthem of Finland

National Anthem of Finland

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
Soi sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
Ei vettä rantaa rakkaampaa,
Kuin kotimaa tää pohjoinen,
Maa kallis isien!

On maamme köyhä, siksi jää,
Jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
Mut meille kallein maa on tää,
Sen salot, saaret, manteret,
Ne meist on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
Koskemme kuohuineen,
Ikuisten honkain huminat,
Täht′yömme, kesät kirkkahat,
Kaikk'kuvineen ja lauluineen
Mi painui sydämeen.

Täss auroin, miekoin, miettehin
Isämme sotivat,
Kun päivä piili pilvihin
Tai loisti onnen paistehin,
Täss Suomen kansan vaikeimmat
He vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi
Ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
Ja halla näläntuskan toi,
Ken mittasi sen hurmehen
Ja kärsimykset sen?

Täss on sen veri virrannut
Hyväksi meidänkin,
Täss iloaan on nauttinut
Ja murheitansa huokaillut
Se kansa, jolle muinaisin
Kuormamme pantihin.

Tääll′ olo meill on verraton
Ja kaikki suotuisaa,
Vaikk onni mikä tulkohon,
Maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
Ja mikä kalliimpaa?

Ja tässä, täss' on tämä maa,
Sen näkee silmämme.
Me kättä voimme ojentaa
Ja vettä rantaa osoittaa
Ja sanoa: kas tuoss' on se,
Maa armas isäimme.

Jos loistoon meitä saatettais
Vaikk′ kultapilvihin,
Mis itkien ei huoattais,
Vaan tärkein riemun sielu sais,
Ois tähän köyhäänkotihin
Halumme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa
Maa tuhatjärvinen
Miss′ elämämme suojan saa,
Sa muistojen, sa toivon maa,
In ollos, onnes tyytyen,
Vapaa ja iloinen.

Sun kukoistukses kuorestaan
Se kerran puhkeaa,
Viel lempemme saa hehkullaan
Sun toivos, riemus nousemaan,
Ja kerran, laulus synnyinmaa
Korkeemman kaiun saa.

National Anthem of Finland

My Fatherland, the land of my birth,
Your golden words shall sound.
No valley, no hill,
No shore, no water is more beloved,
Than this, our northern Fatherland,
The dear land of our fathers!

Should we become poor, as we may,
If gold should cease to flow,
The stranger will forsake us,
But this land is dearest to us,
Its forests, islands, and its strands:
For us they shall be golden.

Dear to us are our rapids,
Roaring with their foaming waves,
The murmur of our ancient pines
Our starry nights, our summer days,
All their images and songs
Have sunk into our hearts.

Here with their ploughs, their swords, their thoughts,
Our fathers fought and bled,
When day did hide its light in clouds
Or shone with happy rays,
Here did the people of Finland
Endure their greatest pains.

Who can tell of all the battles fought
By this people, who?
When war has thundered in our vales,
And famine's cruel hand has pressed,
Who has measured their heroic spirit
And the sufferings they endured?

Here has their blood been shed
For us and for our good,
Here have they tasted joy
And sighed their sorrows out
This people on whom from ancient times
Our burdens have been laid.

Here shall our lot be blessed,
And everything be fair,
Though luck may come or pass us by,
Our Fatherland is ours.
What in the world is dearer,
And what is more precious?

And here, here is this land,
As our eyes behold it.
We can stretch out our hand
And point to its shores
And say: There it is, you see,
The Fatherland we love.

If in splendor we were raised,
On golden clouds to float,
Where no tears can ever fall,
But great joy fills the soul,
Our hearts would still yearn for
This humble Fatherland.

The Fatherland of truth, of song,
Land of a thousand lakes,
Where we find shelter for our lives,
Land of memories, of hopes,
Remain as you are, full of happiness,
Free and full of joy.

Out of its bud shall blossom,
Your flower will bloom,
Our love will with its glow
Bring forth your hope and joy,
And once, my Fatherland,
Your song shall sound more grand.