Paroles et traduction Khid & RPK - Ulos

Ulos

Yeah
Tää on viimenen
Ja sit ei oo enää
Ja se menee näin
Tää ei oo yksinäiseten laulu, tää on kylmäks palanu aamu
Tulva nousee mun huoneessa, kun myrsky karkaa suonista
Pidätä henkee suon luomissa, aavikko pakenee puolestas
Tippunu valonsäteet eteen, hajal lattial tuijotan vaan
Elo karkaa loisteputkista
Ja kun etit mua viimeseen maanrakoon, löydät mut lähel aurinkoo
Kaiut leikkaa katuu, ikävä sisällä sulkee suun
Vedä se takas ennen kun kasvot on juuttunu
Epäkunnossa mun ääni maanalla painetta
Mä kasvatin vahingossa mustan aukon, kun mä etin avaruutta
Kantanu kylmiä väreitä mukana alusta asti tuu mukaan
Helppo ommella sielu kii, kävellä loppuun silmät kii
En oo enää se jäbä malmin metsäs
Selkä kohti maailmaa ja valonsäteet peräs
Pitämäs piilos lasihautaa enkeli reppuseläs
Valmiina lähteen vaan sen takii, ettei maailmaa tuu peräs
Tää paine pakenee huoneesta, sormista kuolleista
Sähkö laskeutuu, kunnes ikkunat särkyy kurvissa
Pidätä henkee uudestaan, vuori mun luureissa
Ihaillen totuuden tuoksu kadunmiehen puheissa
Ulos
Myrkyt kaatuu ulos
Ei seittii, ei enää
Ei enää, ei ketää
Ulos
Kadota musta ulos
Ei kotii, ei ketää
Ei enää, ei mitää
Ulos
Myrkyt kaatuu ulos
Ei seittii, ei enää
Ei enää, ei ketää
Ulos
Kadota musta ulos
Ei kotii, ei ketää
Ei enää, ei mitää
Mitä nyt törmää jäbään
Siistii et on eri meininki
Kun katon taaksepäin, kaupunki kasvaa väärinpäin
Ylösalasin roikkuu, ja soittaa ikuista torkkuu
Jälleen kerran myöhässä, mut kaamos kävi yökylässä
Ja käski lähettää terveiset, toivottavasti paranet
Hajataitto hävinny pois, ystävä antaa levyt pois
Kuiskaa mun perään, mä tiesin et sä heräät
Ei enää metsää, ei enää
Ei kestä, ei värejä pimeydestä
Vaan kaikki yhdessä
Kipinä kummaltkin puolelta, astuu alas vuoteelta
Kohottamassa katonrajaan, ettimässä huomista
Ei patinaa, kuparinauha kauniina
Neliraituri päälle, ja ghettotyylit nauhottaa
Ei kapinaa, eli ne ne nurkat rauhottaa
ääriviivat pakenee pois, unettomuus on kaukana
Ei tyhjäkäyntiä, esittämässä ihmistä
Mä päästin irti, ja elän silti
Kiitos, ulos
Ulos
Myrkyt kaatuu ulos
Ei seittii, ei enää
Ei enää, ei ketää
Ulos
Kadota musta ulos
Ei kotii, ei ketää
Ei enää, ei mitää
Ulos
Myrkyt kaatuu ulos
Ei seittii, ei enää
Ei enää, ei ketää
Ulos
Kadota musta ulos
Ei kotii, ei ketää
Ei enää, ei mitää
Ulos
Ulos
Ulos
Ulos

Out

Yeah
This is the last one
And then there's no more
And it goes like this
This isn't a song of loneliness, it's a morning burnt cold
A flood rises in my room, as the storm escapes the veins
Hold your breath in the creations of the vein, the desert flees on your behalf
Fallen rays of light before me, scattered on the floor I just stare
Life escapes from the fluorescent tubes
And when you search for me to the last crack in the earth, you'll find me near the suns
The speakers cut the street, the longing inside shuts my mouth
Pull it back before the face is stuck
My voice underground in disrepair, the pressure
I accidentally grew a black hole, while I was searching for space
Carried cold colors with me from the beginning, come along
Easy to sew the soul shut, walk to the end with eyes shut
I'm not that guy in the Malmi forest anymore
Back to the world and the rays of light behind
Keeping a glass grave hidden, an angel on my backpack
Ready to leave just so the world won't follow
This pressure escapes from the room, from dead fingers
Electricity descends until the windows shatter in the curves
Hold your breath again, a mountain in my headphones
Admiring the scent of truth in the street man's speeches
Out
The poisons spill out
No more webs, no more
No more, no one
Out
Get lost out of me
No home, no one
No more, nothing
Out
The poisons spill out
No more webs, no more
No more, no one
Out
Get lost out of me
No home, no one
No more, nothing
What now, bumping into a dude
It's cool that there's a different vibe
When I look back, the city grows upside down
Upside down it hangs, and plays an eternal snooze
Once again late, but the polar night came to stay
And told me to send greetings, I hope you get better
Astigmatism gone, a friend gives away the records
Whispers behind me, I knew you'd wake up
No more forest, no more
It doesn't last, no colors from the darkness
But all together
A spark from both sides, steps down from the bed
Raising to the ceiling, searching for tomorrow
No patina, copper ribbon beautiful
Four-track on, and ghetto styles to record
No rebellion, so those corners are calming down
The contours escape, insomnia is far away
No idling, pretending to be human
I let go, and I still live
Thank you, out
Out
The poisons spill out
No more webs, no more
No more, no one
Out
Get lost out of me
No home, no one
No more, nothing
Out
The poisons spill out
No more webs, no more
No more, no one
Out
Get lost out of me
No home, no one
No more, nothing
Out
Out
Out
Out