Paroles et traduction Lauri Tähkä - Peltoniemen Hintriikan Surumarssi

Peltoniemen Hintriikan Surumarssi

On suo, pitkospuut
Tienä on vain pitkospuut
Ja ne vie luokse töllin harmaan
Töllin huolenharmaan
Pois on asukas
Autioituu pirtti ja seinät sammaloituu
Pois veivät Peltoniemen Hintriikan
Hän sai köyhyyden
Osakseen sai köyhyyden
Vierahaks joskus hallan varmaan
Joskus hallan varmaan
Nyt on huoli pois
Lopun saivat puute ja huolet maiset vaivat
Pois veivät Peltoniemen Hintriikan
Ja onni ihmeellinen vasta
Onhan Hintriikasta
Päästä jälleen kuulemaan miten veisataan
Niin harvoin tänne tuolta
Hallaiselta suolta
Köyhä joutaa lähtemään
Leipäkiireiltään
Toi äiti pienen Hintriikkansa kerran
Kastejuhlaan herran
Jäi jo kauas taa
Aika leikin nuorena kirkkoon sitten veikin mies
Rakas peltoniemen Hintriikan
Ei elä onni hallasuolla
Siellä kukka kuolla tahtoo ennen aikojaan
Kesken nuoruuttaan
Niin myöskin päivä koitti
Jolloin kellot soitti puolisolle Hintriikan
Hetken muutaman sai kohtalokseen
Suon ja töllin harmaan
Töllin huolen harmaan
Pois on asukas
Autioituu pirtti ja seinät sammaloituu
Pois veivät Peltoniemen Hintriikan

Peltoniemen Hintriikan Surumarssi

There is a swamp, wooden planks
The only road is wooden planks
And they lead to the gray hut
The hut of gray worries
The resident is gone
The cottage is deserted and the walls are covered with moss
Peltoniemen Hintriika has been taken away
She got the poverty
She got the portion of poverty
Sometimes a frost as a guest
Surely sometimes a frost
Now the worry is gone
The earthly troubles and poverty have ended
Peltoniemen Hintriika has been taken away
And a wonderful happiness
Now Hintriika can be heard again
How they sing
So rarely they come here
From that frosty swamp
The poor man can leave
From his bread worries
Once mother brought her little Hintriikka
To the Lord's christening feast
That is long ago
Time took the young girl to church
Dear Peltoniemen Hintriika
Happiness does not live in the frosty swamp
There the flower wants to die before its time
In the middle of her youth
So the day also came
When the bells rang for Hintriika's husband
She got the fate of a few moments
The swamp and the gray hut
The hut of gray worries
The resident is gone
The cottage is deserted and the walls are covered with moss
Peltoniemen Hintriika has been taken away