Paroles et traduction Matti - Minne lienee kadonneet

Minne lienee kadonneet

Jos kerron, älä naura
Mutta aikoinaan
Mul' oli tapa juhannuksina taikoja koittaa

Se oli kai samaa aikaa
Kun sitä oikeeta etsin
Epätoivoissani revin jopa päivänkakkaran lehtii

Uskoin lemmenjuomiin, kirjeisiin
Mä punoin juonii, uskoin ihmeisiin

Minne lienee kadonneet
Päivät, joina mä luotin vielä hölmöyteen
Sinne lienee kadonneet
Alle kirjojen vuorten, nurkkaan pölyiseen

Jos kerron, älä naura
Mut ennen aina syljin
Mustia kissoja nähdessä olkapään yli

Se oli kai samaa aikaa
Kun etsin keinoa luistaa
Jos mun piti mennä laiturin päähän varpaita uittaan

Mä uskoin noitiin, kummituksiinkin
Suuriin voimiin, mielenmullistuksiin

Minne lienee kadonneet
Päivät, joina mä uskoin vielä kauneuteen
Sinne lienee kadonneet
Aikaan, josta enää trubaduurit laulelee

Minne lienee kadonneet
Päivät, joina mä luotin vielä hölmöyteen
Sinne lienee kadonneet
Alle kirjojen vuorten, nurkkaan pölyiseen

Minne lienee kadonneet
Päivät, joina mä uskoin vielä kauneuteen
Sinne lienee kadonneet
Aikaan, josta enää trubaduurit laulelee

Where Have They Gone

If I tell you, don't you laugh
But once upon a time
I had a habit of trying magic on Midsummer's Eve

It was about the same time
When I was searching for the real thing
In my desperation, I even tore up daisy petals

I believed in love potions and letters
I spun plots, I believed in miracles

Where have they gone
The days when I still believed in foolishness
There they are gone
Under mountains of books, in a dusty corner

If I tell you, don't you laugh
But before I always used to spit
Over my shoulder when I saw black cats

It was about the same time
When I was looking for a way to get out of it
If I had to go to the end of the pier to soak my toes

I believed in witches, and ghosts
In great powers, in mind-boggling things

Where have they gone
The days when I still believed in beauty
There they are gone
To a time that only troubadours sing about

Where have they gone
The days when I still believed in foolishness
There they are gone
Under mountains of books, in a dusty corner

Where have they gone
The days when I still believed in beauty
There they are gone
To a time that only troubadours sing about