Paroles et traduction Tapio Rautavaara - Ruusu ja orvokki

Ruusu ja orvokki

Kasvoi kaksi niin kaunista kukkaa
Ja ne vierekkäin kukoistivat
Se toinen oli vaalea ruusu
Mutta toinen oli orvokki vaan

Sattui kerran, että kulkuri nuori
Näki orvokin unhoitetun
Hän ilolla orvokin taittoi
Ja painoi sen povellensa

Nautti orvokki onnesta silloin
Kun olla sai armaanansa
Kun näki, että lempeä Luoja
Ei hyljännyt halvintakaan

Vaan hetken tuota onnea kesti
Kun hän orvokin unhoitti pois
Sillä kulkija nyt vasta huomas
Että ruusuhan kauniimpi ois

Minä muistan sen syksyisen illan
Kun kuu oli kauneimmillaan
Ja silloin tuo vaalea ruusu
Istui armaani polvella

Minä näin, kun hän suudelman painoi
Minun armaani huulille
Ja nuo valkoiset pienoiset kädet
Kiertyi armaani kaulalle

Oi, orvokki, orvokki rukka
Miksi synnyit sä maailmahan?
Sinä oletkin kaihojen kukka
Niin hyljätty, yksinäinen

Niin hyljätty, yksinäinen

Rose and Pansy

There grew two such beautiful flowers
And they flourished side by side
One was a pale rose
But the other was just a pansy

It happened once that a young wanderer
Saw the forgotten pansy
He picked the pansy with joy
And pressed it to his bosom

The pansy savored its happiness then
When it was allowed to be his beloved
When it saw that the loving Creator
Had not rejected even the humblest

But that moment of happiness lasted
When he forgot the pansy
For the walker only noticed now
That the rose would be more beautiful

I remember that autumn evening
When the moon was at its most beautiful
And then that pale rose
Sat on my beloved's lap

I saw when he pressed a kiss
To my beloved's lips
And those white, delicate hands
Wrapped themselves around my beloved's neck

Oh, pansy, poor pansy
Why were you born into the world?
You are indeed the flower of longing
So forsaken, so lonely

So forsaken, so lonely