Muisto - Olavi Virta перевод на немецкий

Muisto

Haaveiden puiston,
Muiston muuta ennen,
Sieltähän kauneimman
Muiston mä sain.
Sieltä sun löysin
Aina päivän mennen.
Onnesta haaveilimme
Kahden vain.

Puut vanhat kuuli onnen haavehemme,
Suudelmat nuo huomas
Vain vanha kuu.
Toisemme näimme,
Muuta nähneet emme.
Lemmestä kertoi mulle
Kaunis suu.

Saapui ilta kuin joskus saapuu:
Meidän tiemme yhtyneet ei.
Syönten silta, hiljainen kaipuu
Meidät illoin yhteen vei
Kävi niin kuin usein voi käydä:
Unho peitti unelmat nuo.
Ei silloin kaipuu rinnassa jäydä,
On kiire käydä toisten luo.

Huomaatko, armain, missä kulkenetkin,
Vuodet on menneet kuin
Virtana vain.
Murheeni harmain häipyy
Herkin hetkin
Silloin, kun muistan sua
Ja nuoruuttain

Erinnerung

Den Park der Träume,
die Erinnerung an alles Frühere,
von dort habe ich die schönste
Erinnerung erhalten.
Dort fand ich dich,
als der Tag stets verging.
Vom Glück träumten wir
nur zu zweit.

Die alten Bäume hörten unsere Glücksträume,
die Küsse bemerkte
nur der alte Mond.
Wir sahen uns,
sonst sahen wir nichts.
Von Liebe erzählte mir
dein schöner Mund.

Der Abend kam, wie er manchmal kommt:
Unsere Wege vereinten sich nicht.
Die Brücke der Herzen, stille Sehnsucht,
führte uns abends zusammen.
Es geschah, wie es oft geschehen kann:
Vergessen bedeckte jene Träume.
Dann nagt die Sehnsucht nicht in der Brust,
man hat Eile, andere zu besuchen.

Merkst du, Liebste, wo immer du auch gehst,
die Jahre sind vergangen
wie ein Strom.
Meine größte Sorge schwindet
in zarten Momenten,
wenn ich mich an dich
und unsere Jugend erinnere.