Kankaan kaunis Katriina - Pekka Himanka перевод на немецкий

Kankaan kaunis Katriina

Nyt ristinraitilla raidat surevat
Kankaan kaunista Katriinaa
Ja juoruämmätkin myöntää etteivät
Yhtä kaunista nähdä saa
Hän nousi keväällä, kuihtui kesällä
Kukki kunnekkas kutsui maa
Ja siksi surevat ristinraitilla
Kaikki kaunosta Katriinaa

Mutta mistä kraatari mittaa ties
Kun saapui kylälle vieras mies
Joka suuta vääntäen silmät käänsi
Kohti kaunista Katriinaa

Sen silmät polttivat liikaakin
Sai paulaan emäntää piikakin
Ei se muihin koskenut niin vain väänsi
Luokseen kaunista Katriinaa

Ja lemmen hetkellä saapui kraatari
Aittaan Katriinaa riiaamaan
Sai kuulla kuiskeen ei lukko auennut
Vieras kajosi Katriinaan
No siitä kraatari raivopäinen
Jo lensi pyssyä noutamaan
Ja vaati vierasta maksuun tekonsa
Kun on koskenut Katriinaan

Jo aukes ovi ja suuhun sen
Niin haamu ilmestyi ihmisen
Tuli toinen rinnalle joutuisasti
Toinen toistansa kaulaten

Kun pyssy laukesi paukahtain
Jäi suuhun oven se vieras vain
Oli syynä kraatarin kaikki tiesi
Suuri rakkaus Katriinaan

Nyt Vaasan linnassa istuu kraatari
Muistaa kaunista Katriinaa
Ja vieras jossakin maailmalla
Taas muita tyttöjä naurattaa
Nyt ristinraitilla raidat surevat
Kankaan kaunista Katriinaa
Joka nousi keväällä, kuihtui kesällä
Kukki kunnekkas kutsui maa

Katriina, die Schöne vom Kankaan

Nun trauern die Streifen auf dem Kreuzweg
Um Katriina, die Schöne vom Kankaan
Und selbst die Klatschweiber geben zu, dass sie
Keine Schönere gesehen haben
Sie erhob sich im Frühling, welkte im Sommer
Blühte, bis die Erde rief
Und deshalb trauern alle auf dem Kreuzweg
Um die schöne Katriina

Aber woher wusste der Schneider, Maß zu nehmen,
Als ein fremder Mann im Dorf ankam
Der den Mund verzog und die Augen verdrehte
Zu der schönen Katriina

Seine Augen brannten zu sehr
Er verführte die Hausherrin und die Magd
Er berührte keine andere, zog nur
Die schöne Katriina zu sich

Und im Moment der Liebe kam der Schneider
Um Katriina im Speicher zu freien
Er hörte ein Flüstern, das Schloss öffnete sich nicht
Der Fremde vergriff sich an Katriina
Da wurde der Schneider wutentbrannt
Rannte los, um die Flinte zu holen
Und forderte den Fremden auf, für seine Tat zu bezahlen
Weil er Katriina berührt hatte

Schon öffnete sich die Tür und in ihren Rahmen
Erschien ein Gespenst von einem Menschen
Ein zweiter kam eilig hinzu
Sich gegenseitig umarmend

Als die Flinte krachend losging
Blieb nur der Fremde an der Tür
Die Ursache kannte der Schneider, es war
Die große Liebe zu Katriina

Nun sitzt der Schneider im Schloss von Vaasa
Erinnert sich an die schöne Katriina
Und der Fremde, irgendwo in der Welt
Bringt wieder andere Mädchen zum Lachen
Nun trauern die Streifen auf dem Kreuzweg
Um Katriina, die Schöne vom Kankaan
Die sich im Frühling erhob, im Sommer welkte
Blühte, bis die Erde rief