Текст и перевод песни Anki - Niin aikaisin

Niin aikaisin

Kesäaamun muistan kaunehimman
Kun mä nousin niin aikaisin.
Linnun laulun muistan helkkyvimmän
Joka minut vei muistoihin.
Hämärään vielä peittyi maa,
Kukkaset niityn tuoksullaan,
Täytti ilman huumaten
Nyt sitä koskaan en mä voi unhoittaa.

Kastehelmet kiilsi kirkkahimmat
Vielä päissä ruiskukkien,
Tuuli raikas keveästi liikkumahan
Latvat sai koivujen.
Kuinka kaunis voi olla maa,
Aamu uusi kun sarastaa,
Tuota hetkeä vain mielestäni
En mä koskaan voi unhoittaa.

Niin mä kuljin metsätietä
Itsekseni hiljaa näin hyräillen.
Polku rantaan asti johti
Järvenpinta hohti kimmeltäen.
Usvapatsaat jo katoaa,
Tuuli kauas ne kuljettaa,
Niinkuin muiston jonka tuskan
Aika ainoastaan voi vaimentaa.

Sateen jälkeen ilma raikas on
Ja puhtahaksi tullut on maa.
Aurinko pois kastehelmet
Niinkuin kyyneletkin taas kuivattaa.
Häntä niin silloin kaipasin,
Yksin näin hiljaa laulelin,
Kesäaamusta kun lohdutusta
Kerran etsin
Niin aikaisin
Niin aikaisin
Niin aikaisin...

So Early

I remember the most beautiful summer morning,
When I got up so early.
I remember the clearest bird song,
Which transported me to memories.
The earth was still shrouded in darkness,
Flowers perfumed the meadow,
Intoxicating the air
Now I can never forget it.

The dewdrops shone the brightest
Still on the heads of cornflowers,
A fresh wind moved lightly
The tops of the birches.
How beautiful the earth can be,
When a new morning dawns,
That moment I cannot forget
I will never forget it.

So I walked along the forest path
Hummy quietly to myself.
The path led to the shore
The lake surface shimmered.
The mist statues disappear,
The wind carries them far away,
Like a memory whose pain
Time alone can only dampen.

The air is fresh after the rain
And the earth has become pure.
The sun has removed the dewdrops
Like drying my tears.
I longed for him so at that time,
Alone I sang softly,
On a summer morning when I sought comfort
Once I searched
So early
So early
So early...