Текст и перевод песни Anne Mattila - Tuhlaajatyttö palaa

Tuhlaajatyttö palaa

Jo näen kotitalon mäen päällä
Ja sen pihakoivun jonka alla istuin usein illoin.
Ne paikallaan ovat siellä (ne tyttöä jaksoi oottaa)
Ne paikallaan ovat siellä (ne tyttöä jaksoi oottaa)
Ai jai jai...

Tulen tutun porttini luokse,
Kenkäni mä pois jo heitän.
Sydän vaatii: juokse juokse,
Järki että tunteet peitän.
Kun pihaan mä jälleen astun (ei enää asfaltti polta jalkaa)
Kun pihaan mä jälleen astun (ei enää asfaltti polta jalkaa)

Kuiskaa äiti: on onnen hetki (ei päästä pois sylistänsä)
Sanoo isä: siis loppui retki (ja kertoo taas vitsejänsä)
Täällä kaikki on niin kuin ennen (kun tuhlaajatyttö palaa)
Kaikki on kuin silloin ennen (kun tuhlaajatyttö palaa)

Nyt naapuri jo haitarinsa toi
Huusi: tänään jalalla me pannaan koreasti
Haitari kohta soi (on saapuneet kaikki juhliin)
Haitari kohta soi (on saapuneet kaikki juhliin)
Ai jai jai...

Laulavat he yhteen ääneen: tuhlaajatyttö palaa
Laulavat he yhteen ääneen: tuhlaajatyttö palaa
Haikeus täyttää mielen (taas kulkurin kotiin saimme)
Liikutus salpaa kielen (taas kulkurin kotiin saimme)

Kuiskaa äiti: on onnen hetki (ei päästä pois sylistänsä)
Sanoo isä: siis loppui retki (ja kertoo taas vitsejänsä)
Täällä kaikki on niin kuin ennen (kun tuhlaajatyttö palaa)
Kaikki on kuin silloin ennen (kun tuhlaajatyttö palaa)

Näen koivun alla tutun pojan
Josta on kasvanut mies ja hän mulle hymyilee
Pois katsetta käännä en (on tässä nyt jotain taikaa)
Hän ymmärtää viestin sen (on tässä nyt jotain taikaa)
Ei kaupunki oo mun paikka (se sydämet täyttää jäällä)
Sieltä etsiin onnea (mut turhaan kun on se täällä)
Oo jee...

Taas kun mua tutut halaa
Kyyneleitä en salaa
On päivä se, kun tuhlaajatyttö palaa!

The Prodigal Daughter Returns

I see the house on the top of the hill
And the birch tree in the yard where I often sat in the evenings.
They are still there (they waited for the girl)
They are still there (they waited for the girl)
Oh dear me...

I come to my familiar gate,
I throw off my shoes.
My heart urges: run, run,
Reason to hide my feelings.
When I step into the yard again (the asphalt no longer burns my feet)
When I step into the yard again (the asphalt no longer burns my feet)

Mother whispers: this is a moment of happiness (she won't let go of her)
Father says: so the trip is over (and tells his jokes again)
Here everything is as before (when the prodigal daughter returns)
Everything is as it was then (when the prodigal daughter returns)

Now the neighbor brings his accordion
He shouts: today we'll dance
The accordion plays soon (everyone has come to the party)
The accordion plays soon (everyone has come to the party)
Oh dear me...

They sing in one voice: the prodigal daughter returns
They sing in one voice: the prodigal daughter returns
Sadness fills the soul (we got the vagabond home again)
Emotion chokes the tongue (we got the vagabond home again)

Mother whispers: this is a moment of happiness (she won't let go of her)
Father says: so the trip is over (and tells his jokes again)
Here everything is as before (when the prodigal daughter returns)
Everything is as it was then (when the prodigal daughter returns)

I see a familiar boy under the birch tree
Who has grown into a man and he smiles at me
Away I do not turn my gaze (there is magic in this)
He understands the message (there is magic in this)
The city is not my place (it fills hearts with ice)
There I seek happiness (but in vain when it is here)
Oh yeah...

Again when my friends hug me,
I do not hide my tears
It is the day the prodigal daughter returns!