Текст и перевод песни Anniina - Säröjä

Säröjä

Oon käyny pohjas, menettäny ohjat
Happi meinas loppuu yläasteen kohdal.
Suorittaja, huoliensa kuormittama, omien luotiensa puolittama.
Itseinho soimas omatuntoo, se sai mut aina takas sairaslomakuntoon.
Sit oli pakko painaa stoppii,
Ettei joutus tahtomatta pakkopaitaan oppii.
Lukiossa lähti ruokahalu, miten olin oman suunnan äkkii unohtanu.
Kun mä menin aina edestakas ääripäästä
Toiseen, en tienny mikä oli väärin mikä oikein.
Tai kuka olin enää, miks mä en ohjekirjan mukaan opi elää.
Mut vaik ne äänet sitä vastaan huutaa,
Mä päätin et mun pitää vaihtaa suntaa.

Kato mua, kato mua, mä oon melkein ehjä.
Sun ei tarvii varoo mua, varoo mua, kyl mä vielä kestän.
On tullu hajottuu, fixattuu, palat yhteen liimattuu.
Mä en pelkää tippumista,
Vaik oon täynnä säröjä. Vaik oon täynnä säröjä.

Tääl mua epäilee eniten mä ite,
On tullu luotettuu mun omaan ääneen vähiten.
Oon tottunu häpee, sitä kuka mä oon ja mitä joku mus näkee.
Hetkittäin ajatukset vielki pikimustii,
Mut leikkasin ne langat jotka piti must kii.
En enää välitä, et miten näet minut. Oon itteni kaa sinut.

Kato mua, kato mua, mä oon melkein ehjä.
Sun ei tarvii varoo mua, varoo mua, kyl mä vielä kestän.
On tullu hajottuu, fixattuu, palat yhteen liimattuu.
Mä en pelkää tippumista, vaik oon täynnä säröjä.
Vaik oon täynnä säröjä.
Vaik oon täynnä säröjä. Vaik oon täynnä säröjä.

Välillä vaikee kenellekkää kertoo, ei tää oo edelleenkää helppoo.
Suorittaja, huoliensa kuormittama, omien luotiensa puolittama.
Välillä vaikee kenellekkää kertoo, ei tää oo edelleenkää helppoo.
Pakko-oireet koittaa saada mua alas, mut ne ei saa mua takas.

Vaik oon täynnä säröjä, säröjä.
Säröjä, säröjä.

Cracks

I've hit rock bottom, lost control
Oxygen almost ran out around junior high.
Overachiever, burdened with worries, killing myself with my own bullets.
Self-hate gnawed at my conscience, it always got me back on sick leave.
Then I had to press stop,
So I wouldn't accidentally end up learning to love a straitjacket.
In high school I lost my appetite, how had I suddenly forgotten my own direction.
When I would always go back and forth from one extreme
To the other, I didn't know what was wrong and what was right.
Or who I even was anymore, why I couldn't learn to live according to the manual.
But even though those voices scream against it,
I decided I had to change direction.

Look at me, look at me, I'm almost whole.
You don't have to be careful around me, be careful around me, I can still take it.
I've fallen apart, been fixed, glued the pieces back together.
I'm not afraid of falling,
Even though I'm full of cracks. Even though I'm full of cracks.

Here I'm the one who doubts me the most,
I've come to trust my own voice the least.
I'm used to shame, who I am and what someone sees in me.
Sometimes my thoughts are still pitch black,
But I cut the strings that held me down.
I don't care anymore what you think of me. I'm at peace with myself.

Look at me, look at me, I'm almost whole.
You don't have to be careful around me, be careful around me, I can still take it.
I've fallen apart, been fixed, glued the pieces back together.
I'm not afraid of falling, even though I'm full of cracks.
Even though I'm full of cracks.
Even though I'm full of cracks. Even though I'm full of cracks.

Sometimes it's hard to tell anyone, it's still not easy.
Overachiever, burdened with worries, killing myself with my own bullets.
Sometimes it's hard to tell anyone, it's still not easy.
Obsessive-compulsive symptoms try to bring me down, but they can't get me back.

Even though I'm full of cracks, cracks.
Cracks, cracks.