Meidän Syntimme - CMX перевод на немецкий

Meidän Syntimme

Laulu on paikka, jossa suru etsii avaimia
Pölyttyneen pitkän mustan takin taskuista
Laulu on paikka, jossa haudattuna kukkapenkkiin
Löytyy nippu kultaisia lapsenhiuksia
Laulu on matka uuteen valoon, missä tuuli leikkii
Kauan sitten pudonneilla haavanlehdillä
Laulu on tukahtunut itku onnen tiellä
Joka väittää ettei kaikki ole menetettyä

Anna meille meidän syntimme anteeksi
Anna meille meidän jokapäiväinen kykymme suruun
Anna meille meidän syntimme anteeksi
Anna meille meidän jokapäiväinen kykymme suruun
Sillä emme tiedä erheittemme kantomatkaa

Laulu on kaikki nämä sanat välillämme
Kulkematon pitkä tie, päivä kohoamaton
Laulu, välittömän tyydytyksen ansa
Paholaisen suurin työ - ettei häntä oo
Ja meri kiehuu, horisontti matala
Kuin esirippu joka turhaan kaipaa repeämistään
Kun laulu kulkee kaikki valheet kantaen
Ja tietää etten niitä nää, ne hetken lämmittää

Turhuutta vain on ihoon raapustetut pyhät luvutkin
Turhuutta vain jokainen tyhjä aika, katkeroitunut

Anna meille meidän syntimme anteeksi (Anna meille meidän syntimme anteeksi)
Anna meille meidän jokapäiväinen kykymme suruun
Anna meille meidän syntimme anteeksi (Anna meille meidän syntimme anteeksi)
Anna meille meidän jokapäiväinen kykymme suruun
Anna meille meidän syntimme anteeksi (Anna anteeksi)
Anna meille meidän jokapäiväinen kykymme suruun
Sillä emme tiedä erheittemme kantomatkaa

Unsere Sünden

Ein Lied ist ein Ort, wo die Trauer nach Schlüsseln sucht
In den Taschen eines verstaubten langen schwarzen Mantels
Ein Lied ist ein Ort, wo, im Blumenbeet begraben,
Ein Bündel goldener Kinderhaare gefunden wird
Ein Lied ist eine Reise zu neuem Licht, wo der Wind spielt
Mit längst gefallenen Espenblättern
Ein Lied ist ein ersticktes Weinen auf dem Weg des Glücks
Das behauptet, dass nicht alles verloren ist

Vergib uns unsere Sünden
Gib uns unsere tägliche Fähigkeit zur Trauer
Vergib uns unsere Sünden
Gib uns unsere tägliche Fähigkeit zur Trauer
Denn wir kennen die Tragweite unserer Fehler nicht

Ein Lied sind all diese Worte zwischen uns
Ein unbegangener langer Weg, ein Tag, der nicht anbricht
Ein Lied, die Falle der sofortigen Befriedigung
Des Teufels größtes Werk - dass es ihn nicht gibt
Und das Meer kocht, der Horizont niedrig
Wie ein Vorhang, der vergeblich danach verlangt zu reißen
Wenn das Lied wandert, alle Lügen tragend
Und weiß, dass ich sie nicht sehe, sie wärmen für einen Moment

Vergeblichkeit sind auch die in die Haut geritzten heiligen Zahlen
Vergeblichkeit nur jede leere Zeit, verbittert

Vergib uns unsere Sünden (Vergib uns unsere Sünden)
Gib uns unsere tägliche Fähigkeit zur Trauer
Vergib uns unsere Sünden (Vergib uns unsere Sünden)
Gib uns unsere tägliche Fähigkeit zur Trauer
Vergib uns unsere Sünden (Vergib)
Gib uns unsere tägliche Fähigkeit zur Trauer
Denn wir kennen die Tragweite unserer Fehler nicht