Текст песни и перевод на француский Erin - Nahkatakkinen tyttö

Nahkatakkinen tyttö

Hän tulee vastaan ei-mitään ilmein
Nuori elämänsä on kahlittu vaunuihin
On vaunuissa lapsi taas sataa lunta
On tähdet yksin rooleissaan
Kun hän työntää lastenvaunujaan
Ja kulkee ilman saattajaa

Hän on ollut joskus nuori nainen
Käyttänyt aineita speedistä tinneriin
Maanantaiaamut vain yhtä tuskaa
Näin eilisen muistot vierellään
Hän on tuntenut tuntien kipeää
Yksin jäämisen tunteen häpeää

Hän on nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on nähnyt helvetin
Nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on uskonut ihmisiin
Hän on nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on nähnyt helvetin
Nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on uskonut ihmisiin

Hän tulee vastaan ei-mitään ilmein
Tulee ei-mistään ja päätyy ei-mihinkään
Tietäen on jossain yksinäiset
Jotka nuoruuden leikeistään luopuen
Paljon saivat vain yksinään kantaen
Palapeliä virheistään liitellen

On tyhjentynyt estraadimme
On ihmiset jättäneet narikan tyhjilleen
Takahuoneessa on vain pieni nainen
Joka levinneet mascarat kasvoillaan
Hiljaa pudistaa päätänsä pahoillaan
Ja show vain jatkaa kulkuaan

Hän on nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on nähnyt helvetin
Nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on uskonut ihmisiin
Hän on nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on nähnyt helvetin
Nahkatakkinen tyttö
Se sama tyttö on uskonut ihmisiin

La fille en veste de cuir

Elle arrive, sans aucune expression
Sa jeunesse est enchaînée dans une poussette
L'enfant dans la poussette, il neige encore
Les étoiles sont seules dans leurs rôles
Alors qu'elle pousse sa poussette
Et marche sans accompagnateur

Elle a été une jeune femme autrefois
Elle a utilisé des substances, de la speed à la colle
Les lundis matins, rien que de la souffrance
Les souvenirs d'hier la hantent
Elle a connu des douleurs insoutenables
La honte de se sentir abandonnée

Elle est une fille en veste de cuir
Cette même fille a vu l'enfer
La fille en veste de cuir
Cette même fille a cru aux gens
Elle est une fille en veste de cuir
Cette même fille a vu l'enfer
La fille en veste de cuir
Cette même fille a cru aux gens

Elle arrive, sans aucune expression
Elle vient de nulle part et ne va nulle part
Sachant qu'il y a des solitaires quelque part
Qui, abandonnant leurs jeux de jeunesse
Ont beaucoup reçu, mais ont tout porté seuls
Assemblant un puzzle à partir de leurs erreurs

Notre scène est vide
Les gens ont laissé le vestiaire vide
Dans la salle de repos, il n'y a qu'une petite femme
Avec du mascara coulant sur ses joues
Elle hoche la tête doucement, désolée
Et le spectacle continue

Elle est une fille en veste de cuir
Cette même fille a vu l'enfer
La fille en veste de cuir
Cette même fille a cru aux gens
Elle est une fille en veste de cuir
Cette même fille a vu l'enfer
La fille en veste de cuir
Cette même fille a cru aux gens