Текст и перевод песни Georg Ots - Unohtumaton ilta

Unohtumaton ilta

Metsässä ei liikahda lehtikään
On kuin luonto kuollut jo ois
Kuinka kaunis on illan hetki tää
Rusko päivän kun haipuu pois
Kuinka kaunis on illan hetki tää
Rusko päivän kun haipuu pois

Niin kuin hopeaa kalvo virran on
Kun sen ylle noussut on kuu
Vielä lumoaa laulu lohduton
Yli virran mi kantautuu
Vielä lumoaa laulu lohduton
Yli virran mi kantautuu

Päivä kohta koittaa ja laskee kuu
Lumous ei haihdu vaan
Vaikka unhoittuis multa kaikki muu
Tämä ilta ei milloinkaan
Vaikka unhoittuis multa kaikki muu
Tämä ilta ei milloinkaan

Soirée inoubliable

Pas un brin de feuille ne bouge dans la forêt
C'est comme si la nature était déjà morte
Comme ce moment du soir est beau
Quand le jour brun disparaît
Comme ce moment du soir est beau
Quand le jour brun disparaît

Comme une feuille d'argent sur la rivière
Quand la lune s'est levée dessus
Un chant sans espoir enchante encore
Qui se fait entendre par-dessus la rivière
Un chant sans espoir enchante encore
Qui se fait entendre par-dessus la rivière

Le jour arrive bientôt et la lune se couche
Le charme ne s'estompe pas
Même si tout le reste m'échappait
Ce soir ne s'effacera jamais
Même si tout le reste m'échappait
Ce soir ne s'effacera jamais