Текст и перевод песни Haloo Helsinki! - Tuntematon

Tuntematon

Nainen sylissään pienoinen ihme
Mut elämä päättyikin suureen taisteluun
Jonka loppuun kahlattiin ennen aikojaan
Lapsi, mustelmat kädessä kouluun
Reppu täynnä liikaa painoa
Jota kotona tuntemattomaksi kutsutaan
Kehdosta hautaan tää on rämpimistä
Toiset rakastavat vain elämistä
Toiset heittäytyvät maahan makaamaan
Maailma hei, älä anna sun valojen sammua
Vaikka joskus kaiken täytyy tummua
Niin seuraava sekuntimme on korvaamaton
Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen
Joku lentäen lähtee, joku maatuen
Mut edessämme on tunnettu tuntematon
Sun katse on kaukana täältä ja tiedän,
Et pelon päältä on mahdotonta alas kavuta
Jos et tunne täältä ketään
Me tullaan ihan eri taustoista
Tunneleiden päistä ja sodan jaloista
Mutta samaan paikkaan me kaikki päädytään
Maailma hei, älä anna sun valojen sammua
Vaikka joskus kaiken täytyy tummua
Niin seuraava sekuntimme on korvaamaton
Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen
Joku lentäen lähtee, joku maatuen
Mut edessämme on tuntematon
Homo homini lupus est
Homo homini lupus est
Mä toivon että toisin sä ajattelet
On vihan takana pelko
Mut pelon takana toivo
Että joku ottaa vastaan kun tipahtaa
Maailma hei, älä anna sun valojen sammua
Vaikka joskus kaiken täytyy tummua
Niin seuraava sekuntimme on korvaamaton
Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen
Joku lentäen lähtee, joku maatuen
Mut edessämme on tunnettu tuntematon

Inconnu

Une femme, un petit miracle dans ses bras
Mais la vie s'est terminée dans une grande bataille
Qui a été achevée trop tôt
L'enfant, les mains meurtries, va à l'école
Un sac à dos rempli de trop de poids
Qu'on appelle inconnu à la maison
Du berceau à la tombe, c'est une lutte
Certains aiment juste vivre
D'autres s'effondrent sur le sol
Monde, ne laisse pas tes lumières s'éteindre
Même si parfois tout doit s'obscurcir
Alors notre prochaine seconde est irremplaçable
Monde, on a marché longtemps ici en tombant
Quelqu'un part en volant, quelqu'un en atterrissant
Mais devant nous se trouve l'inconnu familier
Ton regard est loin d'ici et je sais
Qu'il est impossible de descendre du sommet de la peur
Si tu ne connais personne d'ici
Nous venons de milieux très différents
Des bouts de tunnels et des pieds de guerre
Mais nous finissons tous au même endroit
Monde, ne laisse pas tes lumières s'éteindre
Même si parfois tout doit s'obscurcir
Alors notre prochaine seconde est irremplaçable
Monde, on a marché longtemps ici en tombant
Quelqu'un part en volant, quelqu'un en atterrissant
Mais devant nous se trouve l'inconnu
Homo homini lupus est
Homo homini lupus est
J'espère que tu penses différemment
Derrière la haine se cache la peur
Mais derrière la peur, l'espoir
Que quelqu'un nous rattrape quand on tombe
Monde, ne laisse pas tes lumières s'éteindre
Même si parfois tout doit s'obscurcir
Alors notre prochaine seconde est irremplaçable
Monde, on a marché longtemps ici en tombant
Quelqu'un part en volant, quelqu'un en atterrissant
Mais devant nous se trouve l'inconnu familier