Текст и перевод песни Happoradio - Puhuit linnuista

Puhuit linnuista

Sinä puhuit linnuista silloin vinttihuoneessa
Päiväpeiton aallokossa näytit kauniilta
Pelkäsin sun vapauttas ja kohoilevaa rinnustas
Ja kun käskin sinun mennä, toivoin että et tottelis mua
Ja nyt mä kuulen sinut jokaisesaa laulussa

Ja minä luopuisin kaikista lupauksistani ja tolkun äänen toiveista, jos sä olisit vielä pienimmän hetken mun
Ja minä luopuisin pyhistä päätöksistäni ja näistä ihmisistäkin, jos sä olisit edes pienimmän hetken mun

Olit uhri lammella, se naurun puuska kirkossa
Koivu liian kiemurainen ja minä liian arka askeleissani
Ja nyt mä maistan sinut jokaisessa sateessa
Ja nyt mä tunnen sinut jokaisella iholla

Ja minä luopuisin kaikista lupauksistani ja tolkun äänen toiveista, jos sä olisit vielä pienimmän hetken mun
Ja minä luopuisin pyhistä päätöksistäni ja näistä ihmisistäkin, jos sä olisit edes pienimmän hetken mun

Jos toisin olis tulleet huutaneet
Missä suojaa pitäisin?
Jos toisin olis virrat vierineet
Kenen silmiin katsoisin?
Missä meet minne on taivas kierineet
Kenen selkää sivelet?
Jos toisin olis tienneet viettääneet
Puhuisitko linnuista, vielä vinttihuoneessa
Päiväpeiton allokossa oltasko me kauniita?

You Spoke of Birds

You spoke of birds then in the attic room
On the dayspread's waves you seemed beautiful
I feared your liberation and your soaring breast
And when I ordered you to go, I hoped you would not obey me
And now I hear you in every song

And I would give up all my promises and the wishes of reason's voice, if you were mine for even the smallest moment
And I would give up my sacred decisions and these people too, if you were mine for even the smallest moment

You were a sacrifice at the pond, that gust of laughter in the church
A birch too twisted and I too timid in my steps
And now I taste you in every rain
And now I feel you on every skin

And I would give up all my promises and the wishes of reason's voice, if you were mine for even the smallest moment
And I would give up my sacred decisions and these people too, if you were mine for even the smallest moment

If things had come to pass differently
Where would I find shelter?
If the currents had flowed differently
Into whose eyes would I look?
Where do you go, where has heaven rolled?
Whose back do you stroke?
If things had spent their days differently
Would you still speak of birds, in the attic room?
Would we be beautiful in the daycover's swell?