Текст и перевод песни Huge L - Rankempi Kuin Maanantai

Rankempi Kuin Maanantai

Iltasin mä pelkään kuollakseni kuolemaa
Mut maailma ei tunnu tunnettani huomaavan
Peloissansa kansa astuu ansaan vuotellaan
Kun sankareita isänmaa pitää puolellaan
Huomenna käy taistohon kuin suuntavaistoton
Pimeässä tässä narikassa aivoton
Pilkun jälkeen viilaan kaltereista vapauden
Ja lennän ikkunasta lailla varpusparvien

Tarvitsen mun harmikseni uuden lomakkeen
Ku aamu kuudelt herään ja uuteen ojaan meen
Pietareilla kiertoteitä onnee etsien
Aika haikailee mut Rolexeja keksi en
Savottani alottanu talouttani oon
Aloillani allikossa kallioon katoon
Rako mihi mahtuu kun epäonni onnistuu
Kiven sisäs jumalalle nelinkontin polvistuu

(Maanantai)

Etsin arvojani harvoja niit kultahileestä
Verkkokalvoillani päivät pitkät murhaa itestä
No mielikuvia tieni kulin ja tulin
Soitan bluussin kaltereista kupil ja mukil
Päivät mennyt, en nyt venytellyt, juokse portist pois poltin nortin noist
Ja join, pöytään lisään sitä toin, ja mä join, en löydä mitää mitä voin
Kutsuu omaks, tää on kai visiittini mun, kuin luksusloma
Ja vituiks meni kun joku dille pomppi silmille sillee et meni hermot
Mä oon villin lännen nopein ja sen revolveril kerron
On viilee päivä, siit en väitä, siirryn kotiin lukemaan taas niit tiilen päitä

Tiimalasis hiekka minkä murran kivestä
Mä oon rankempi ku maanantai on turha kitistä

(Maanantai)

Worse Than Monday

I am petrified of dying every night
But my feelings are ignored by the world
The cowards walk into a trap
When their heroes are at their side
I enter the battle without guidance
Stupid in this dark cloakroom
I sharpen my freedom with a comma
Like flocks of sparrows, I fly from the window

To my dismay, I need a new form
When I wake up at six and enter my grave
Seeking happiness with detours
Time does not let me rest and I cannot find any Rolexes
I have started my fortune
I look at the rock in the swamp
A crack to fit into when all fails
Kneels like a pagan inside the stone

(Monday)

I search for my few values in the gold nuggets
Murders myself for days on my retinas
So I walked my way, and then I came back
I play the blues from prison
I burnt through them, no stretching nor dashing
And I drank, I bring it to the table, and I drank, I cannot find anything I can
It calls itself mine, this is my visit, like a relaxing vacation
And it's fucked up when some whim sounds familiar so that you lose your temper
I am the fastest in the Wild West, and I tell it with my revolver
It's a cool day, I don't argue, I go home to read those bricks

The sand which I break from the stone
I am more severe than Monday. It's useless to whine

(Monday)