Kultainen Kuu - Janne Tulkki перевод на немецкий

Kultainen Kuu

Tunteina tumman yön, me taas kohdataan,
¦inen maa, piilottaa tunteemme varjoillaan.
Koskaan en itsellein, sua saa,
Tiedän sen. Yöhön jää, hetket nää, kielletyn rakkauden.

Sen näki taivaan kultainen kuu, ei yksikään muu.
Tuulikin sen, ymmärsi vaieten.
Sen näki taivaan kultainen kuu, sen naurussa suu,
Pilvistä katsoi siunaten rakkauden.

Tunteesta rakkauden, ei muut tietää saa.
Kuiskaillen, kerron sen, silloin kun nukkuu maa.
Syksyinen puistotie, on niin hiljainen.
Varjostaan puut sen saa, kielletyn rakkauden

Sen näki taivaan kultainen kuu, ei yksikään muu.
Tuulikin sen, ymmärsi vaieten.
Sen näki taivaan kultainen kuu, sen naurussa suu,
Pilvistä katsoi siunaten rakkauden.

Sen näki taivaan kultainen kuu, ei yksikään muu.
Tuulikin sen, ymmärsi vaieten.
Sen näki taivaan kultainen kuu, sen naurussa suu,
Pilvistä katsoi siunaten rakkauden.

Goldener Mond

In dunklen Stunden der Nacht treffen wir uns wieder,
die Erde verbirgt unsere Gefühle mit ihren Schatten.
Niemals werde ich Dich für mich alleine haben,
das weiß ich. In der Nacht bleiben diese Momente verbotener Liebe.

Es sah der goldene Mond am Himmel, niemand sonst.
Auch der Wind verstand es schweigend.
Es sah der goldene Mond am Himmel, es lachte Dein Mund,
er blickte aus den Wolken und segnete die Liebe.

Vom Gefühl der Liebe darf niemand sonst erfahren.
Flüsternd erzähle ich es Dir, wenn das Land schläft.
Der herbstliche Parkweg ist so still.
Die Bäume beschatten ihn, die verbotene Liebe.

Es sah der goldene Mond am Himmel, niemand sonst.
Auch der Wind verstand es schweigend.
Es sah der goldene Mond am Himmel, es lachte Dein Mund,
er blickte aus den Wolken und segnete die Liebe.

Es sah der goldene Mond am Himmel, niemand sonst.
Auch der Wind verstand es schweigend.
Es sah der goldene Mond am Himmel, es lachte Dein Mund,
er blickte aus den Wolken und segnete die Liebe.