Текст и перевод песни Jenni Vartiainen - Tuhannet mun kasvot

Tuhannet mun kasvot

Kun sua tervehdin,
Se myös hyvästin sisältää.
Vaik′ tyyni oon kuin aamu,
Mun mieli myrskyää.
Ilman vihaa mä koskaan
En voisi rakastaa.
Kotini sieltä löysin,
Missä vieraan on maa.

Väkijoukossa
Mua kalvaa yksinäisyys.
Viel' nuoreen vereeni
On kirjoitettu iäisyys.
Kun kiihkosta huudan,
Teen sen kuiskaten.
Kaiken uskon sinuun laitan,
Vaikka epäilen.

Tuhannet mun kasvot
Ja ne vaihtuvat vaan.

Nauraessani poskillain
Sä näet kyyneleen.
Pyydän "jäisit tähän",
Salaa toivon että meet.
Yötä aina ikävöin,
Vaikka päivän lapsi oon.
Pimeyden laskiessa
Kaipaan valoon.

Tuhannet mun kasvot
Ja ne vaihtuvat vaan.
Vastakohdat, ristiriidat,
Mä ylleni paan.
Yötä aina ikävöin,
Vaikka päivän lapsi oon.
Pimeyden laskiessa
Kaipaan valoon.

Tuhannet mun kasvot...

A Thousand Faces

When I greet you,
A farewell is whispered through.
When I seem as calm as the morning,
My soul is tempest-blown.
Without the fire of anger,
I could never love.
I feel at home where strangers roam
And lost where I belong

In the company of others,
Loneliness gnaws away.
In my youthful blood
Is written eternity.
When I shout in passion
I do so in a whisper.
I place all my faith in you
Even as I doubt.

A thousand faces are mine
And they change, one by one.

When laughter paints my face,
You see traces of tears.
I beg, “Stay with me”,
While secretly wishing you gone.
I long for the night,
Though I am a child of the day.
At twilight's fall,
I yearn for the dawn.

A thousand faces are mine,
And they change, one by one.
Opposites, contradictions,
I wear them all.
I long for the night,
Though I am a child of the day.
At twilight's fall,
I yearn for the dawn.

A thousand faces...