Текст и перевод песни Johanna Kurkela - Jossain Metsäin Takana

Jossain Metsäin Takana

Jossain metsäin takana aavat aukeaa
Kalalokit kiertelevät vanhaa majakkaa
Laivat lipuu satamasta ulapalle päin
Siellä laivan kannella sut viime kerran näin
Sanoit metsän ahdistavan uuden etsijää
Saamattomat nahjukset vain lumen seuraan jää
Tiesit maailman voittavasi kunhan yrität
Näivettyköön juurilleen tääll' metsäpitäjät
Toivon, että etsimäsi maailman teiltä sait
Että onnen kultakäsi antoi mitä hait
Ettei haavees tallautuisi kadun asfalttiin
Että usko sulla säilyis suuriin unelmiin
Joskus ehkä muistat vielä maata metsien
Muistat pilvet valkopurjeet yllä järvien
Muistat miten kuikka huusi illan ikävään
Pajulinnun hento laulu häipyi hämärään
Toivon, että etsimäsi maailman teiltä sait
Että onnen kultakäsi antoi mitä hait
Ettei haavees tallautuisi kadun asfalttiin
Että usko sulla säilyis suuriin unelmiin
Vain ihmisiä korpimaan sä unohtaa et voi
Lapsuus sekä nuoruusaika terässiteet loi
Oot yhä yksi joukosta, oot sitä ainiaan
Sen maailman juhlapöydissäkin joudut muistamaan
Toivon, että etsimäsi maailman teiltä sait
Että onnen kultakäsi antoi mitä hait
Ettei haavees tallautuisi kadun asfalttiin
Että usko sulla säilyis suuriin unelmiin
Laivat lipuu satamasta ulapalle päin
Vieläkin sua odotan, oi rakas ystäväin

Somewhere Behind the Woods

Somewhere beyond the forests, vastness unfolds
Arctic Terns circle an old lighthouse
Ships sail out of the harbor, towards the sea
It was there on the ship's deck that I saw you for the last time
You said the forest suffocated those who sought the new
Only feeble conformists remain, content to follow the snowfall's lead
You believed you could conquer the world if you just tried
May those rooted here in the forest parish wither away
I hope you found the world you sought
That destiny's golden hand gave you what you desired
May your dreams not be crushed beneath the city's asphalt
May you hold onto your faith in grand ideals
Perhaps you will remember this land of forests someday
Recall the white-sailed clouds above the lakes
Remember how the loon's mournful cry echoed through the twilight
And the willow warbler's delicate song faded into the dusk
I hope you found the world you sought
That destiny's golden hand gave you what you desired
May your dreams not be crushed beneath the city's asphalt
May you hold onto your faith in grand ideals
You may forget the people of this wilderness
But childhood and adolescence forged unbreakable bonds
You are still one of us, and always will be
Even at the world's grandest feasts, you will remember this
I hope you found the world you sought
That destiny's golden hand gave you what you desired
May your dreams not be crushed beneath the city's asphalt
May you hold onto your faith in grand ideals
Ships sail out of the harbor, towards the sea
I still wait for you, my dearest friend