Текст и перевод песни Johanna Kurkela - Juurrun tähän ikävään

Juurrun tähän ikävään

Varjoon vanhan tammen hetkeks istahdan
Kiven pintaa miettien mä hyväilen
Nypin maasta rikkaruohon muutaman
Kukkii kummullasi muistot eilisen
Orvokit sen kesätaivaan siniset
Mutta niitä enää nähdä voi sä et

Niin kuin orvokit nää maahan juurtuneet
Kiinni sinussa mä kasvoin elämään
Olit voimani ja minkäs sille teet
Nyt mä juurrun tähän ikävään
Kaikki minussa kuin vaiti valittaa
Valos sammuttua eksyin hämärään
Ja kun sinua en nähdä enää saa
Niin mä juurrun tähän ikävään

Kastan kukkaset ja sulle puhelen
Ja on aivan niin kuin jotain vastaisit
Tätä kenellekään kertoa voi en
Ymmärtää sen vain nuo pienet orvokit
Lintu lohdutusta laulaa jossakin
Minä tahtoisin niin sinut takaisin

Niin kuin orvokit nää maahan juurtuneet
Kiinni sinussa mä kasvoin elämään
Olit voimani ja minkäs sille teet
Nyt mä juurrun tähän ikävään
Kaikki minussa kuin vaiti valittaa
Valos sammuttua eksyin hämärään
Ja kun sinua en nähdä enää saa
Niin mä juurrun tähän ikävään

Je prends racine dans ce chagrin

Je m'assieds un instant à l'ombre d'un vieux chêne
Je caresse la surface de la pierre en réfléchissant
J'arrache quelques mauvaises herbes du sol
Les souvenirs d'hier fleurissent sur ta tombe
Des pensées au bleu du ciel d'été
Mais toi, tu ne peux plus les voir

Comme ces pensées enracinées dans la terre
Attaché à toi, j'ai grandi pour vivre
Tu étais ma force, et que puis-je y faire
Maintenant, je prends racine dans ce chagrin
Tout en moi se lamente en silence
Depuis que la lumière s'est éteinte, je me suis égaré dans l'obscurité
Et je ne peux plus te voir
Maintenant, je prends racine dans ce chagrin

J'arrose les fleurs et te parle
Et c'est comme si tu me répondais
Je ne peux en parler à personne
Seules ces petites pensées peuvent comprendre
Un oiseau chante quelque part pour me réconforter
Je voudrais tellement te retrouver

Comme ces pensées enracinées dans la terre
Attaché à toi, j'ai grandi pour vivre
Tu étais ma force, et que puis-je y faire
Maintenant, je prends racine dans ce chagrin
Tout en moi se lamente en silence
Depuis que la lumière s'est éteinte, je me suis égaré dans l'obscurité
Et je ne peux plus te voir
Maintenant, je prends racine dans ce chagrin