Текст и перевод песни Johanna Kurkela - Marmoritaivas

Marmoritaivas

Tiedän, että en ole ainut, jolle tällä tavalla käy,
Että toinen on lähellä aivan, sitten häntä ei enää näy
Nyt on vuoteeni liian suuri, niin jäätävän kylmäkin
Ja sydäntä ympäröi muuri kiveäkin lujemmin
Tänä yötä marmoritaivas kaartuu kattona ylle maan,
Kuun valon ja pilvien leikki sitä katsella nyt yksin saan
Tuo hajonnut marmoritaivas valon huoneeseen valtoimenaan,
Olet poissa viereltäni, muttet sydämestäin milloinkaan
Tunnen yhä kätesi painon ja voin kuulla äänesikin
Ja jos suljen hetkeksi silmät, on kuin kanssas taas olisin
Vaan kun katson näen aution huoneen ja kätes on peitto vaan,
Nää harhat kuin viiniä juoneen sua saa taas kutsumaan
Tänä yötä marmoritaivas kaartuu kattona ylle maan,
Kuun valon ja pilvien leikki sitä katsella nyt yksin saan
Tuo hajonnut marmoritaivas valon huoneeseen valtoimenaan,
Olet poissa viereltäni, muttet sydämestäin milloinkaan
Tämä ikävä on sellainen, että tällaista kokenut ole en
Se on syvä ja jotenkin lopullinen
Se painaa ja sattuu ja puristaa,
Mutta kenties joskus on helpompaa
Tänä yötä marmoritaivas kaartuu kattona ylle maan,
Kuun valon ja pilvien leikki sitä katsella nyt yksin saan
Tuo hajonnut marmoritaivas valon huoneeseen valtoimenaan,
Olet poissa viereltäni, muttet sydämestäin milloinkaan

Marble Sky

I know that I am not the only one who feels this way,
That someone is close by, then he is no longer seen
Now my year is too big, so cold,
And my heart is surrounded by walls stronger than stone
Tonight a marble sky arches over the roof of the earth,
The play of moonlight and clouds, I can watch it alone now
The shattered marble sky brings light into the room,
You are no longer by my side, but you are never from my heart
I can still feel the weight of your hand and I can hear your voice,
And if I close my eyes for a moment, it's like I'm with you again
But when I look, I see the empty room and your hand is just a blanket,
These illusions, like drinking wine, make me call for you
Tonight a marble sky arches over the roof of the earth,
The play of moonlight and clouds, I can watch it alone now
The shattered marble sky brings light into the room,
You are no longer by my side, but you are never from my heart
This longing is such that I have never experienced it before
It is deep and somehow final
It presses and hurts and squeezes,
But perhaps someday it will be easier
Tonight a marble sky arches over the roof of the earth,
The play of moonlight and clouds, I can watch it alone now
The shattered marble sky brings light into the room,
You are no longer by my side, but you are never from my heart