Текст и перевод песни Jonne Aaron - Taivas Itkee Hiljaa

Taivas Itkee Hiljaa

Oli elokuinen aamu kun tähän maailmaan
Poika kapaloihin saapui, äiti itki onneaan
Minä olin kahdentoista kun äidin kanssa jäin
Heti isän lähdön jälkeen jokin särkyi sisälläin
Kyllä aika haavat parantaa
Joku joskus pääsi sanomaan
Ja niin, taivas itkee hiljaa
Vasten mun ikkunaa
Ja niin, taivas itkee hiljaa
Heti rippikoulun aikaan sinut ensikerran näin
Olit kaunis kuin ensilumi joka varhain maahan jäi
Kotikylän joen vartta me usein aikaisin
Aamulla kahden kouluun kuljimme jalkaisin
Sen kerran tuliin kotiinpäin
Tytön kuolleen joessa mä näin
Ja niin, taivas itkee hiljaa
Vasten mun ikkunaa
Ja niin, aamu vaihtui iltaan
Talvi teki tuloaan
Sä mitä silloin teet kun on voimas ehtyneet
Ja ystävistä ympärillä jää vain kyyneleet
Ja niin, taivas itkee hiljaa
Päälle tumman puisen kirstun siihen samaan eteiseen
Hetkeksi nyt istun, havahdun tunteeseen
Ja niin, taivas itkee hiljaa
Vasten mun ikkunaa
Ja niin, aamu vaihtuu iltaan
Talvi tekee tuloaan
Sä mitä silloin teet kun on voimas ehtyneet
Ja muistoistasi ympärillä jää vain kyyneleet
Ja niin, taivas itkee hiljaa

The Sky Weeps Silently

It was an August morning when I arrived in this world
A boy wrapped in swaddling clothes, mother crying tears of joy
I was twelve when I stayed with my mother
Something broke inside me right after my father left
Yes, time heals wounds
Someone once managed to say
And so, the sky weeps silently
Against my window
And so, the sky weeps silently
The first time I saw you was during confirmation school
You were as beautiful as the first snow that fell early on the ground
We often walked along the village riverbank early
In the morning we walked to school on foot
That one time I came home
I saw a girl who had drowned in the river
And so, the sky weeps silently
Against my window
And so, the morning turned into evening
Winter was approaching
What will you do then when your strength is gone
And of your friends around you, only tears remain
And so, the sky weeps silently
On the dark wooden coffin in that same hallway
I sit for a moment, awakening to a feeling
And so, the sky weeps silently
Against my window
And so, the morning turns into evening
Winter is approaching
What will you do then when your strength is gone
And of your memories around you, only tears remain
And so, the sky weeps silently