Текст и перевод песни Juha Tapio - Paina pääsi

Paina pääsi

Paina pääsi rintaani vasten
Päivän meteli kuolla saa
Yö on täynnä huokausta rakastavaisten ja lasten
Niiden unissa värit on vahvemmat kuolemaa
Minä päivän polttama haamu
Tarvitsen kättäsi viileää
Ihosi tuoksusta riutunut sydän tulvillaan
Minä olen jotain vailla aina vaan
Risaisen elämän keskellä toistemme syliin tyynnyttiin
Kaikkeen minkä me saimme, kaikkeen mistä luovuttiin
Ja yksinäisyys, mun ystäväin, meni hetkeks jonnekin
Ja päivä nousi hiljaa niin kuin aina ennenkin
Paina pääsi rintaani vasten
Vuodet kirii vauhtiaan
Mut kaiken vielä jos voisin alkaa uudestaan
Minä olisin, olisin sun yhä vaan
Risaisen elämän keskellä toistemme syliin tyynnyttiin
Kaikkeen minkä me saimme, kaikkeen mistä luovuttiin
Ja yksinäisyys, mun ystäväin, meni hetkeks jonnekin
Ja päivä nousi hiljaa niin kuin aina ennenkin
Risaisen elämän keskellä toistemme syliin tyynnyttiin
Kaikkeen minkä me saimme, kaikkeen mistä luovuttiin
Ja yksinäisyys, mun ystäväin, meni hetkeks jonnekin
Ja päivä nousi hiljaa niin kuin aina ennenkin

Lay Your Head on My Chest

Lay your head against my chest
Let the day's noise die away
The night is full of the sighs of lovers and children
In their dreams the colors are stronger than death
I'm a ghost burned by the day
I need your cool hand
My ravaged heart overflows with the scent of your skin
I'm always lacking something
In the midst of a tattered life, we found solace in each other's arms
For all we have gained, for all we have lost
And loneliness, my friend, went away for a while
And day dawned silently, like it always does
Lay your head against my chest
Years race by
But if I could start over again
I would be, I would still be yours
In the midst of a tattered life, we found solace in each other's arms
For all we have gained, for all we have lost
And loneliness, my friend, went away for a while
And day dawned silently, like it always does
In the midst of a tattered life, we found solace in each other's arms
For all we have gained, for all we have lost
And loneliness, my friend, went away for a while
And day dawned silently, like it always does