Kalastaja Mattson - Juha Vainio перевод на немецкий

Kalastaja Mattson

Suomenlahden kaunein saari, postikortti kuva.
Uljaana sen kallio on rantaan heijastuva.
Runsas rannan rakkolevä,
Jonka alta hauen evä
Vikkelästi vieheen perään joskus välkähtää.
Missä tämä paikka on, niin moni multa kysyy.
Jossakin ja salassa se toivon mukaan pysyy
Joskus painajaiseen herään.
Rannalla mä saaren erään
Tapaamassa äsken olin vanhaa ystävää.
Taannoin tuli niemen kärken joukko urakoimaan.
Huutelivat, että siirrytäänkin ydinvoimaan.
Veden yli vastas Mattson:
Hetkinen, mä verkot katson.

Ennen syötiin Mattsonilla useasti lohta.
Laatikkoon ei edes silakoita riitä kohta.
Ensin piirsi insinööri.
Tuohon pannaan sontarööri.
Mutta Mattson kalasti kuin ennen edelleen.
Mattsonhan ei masentunut vastoinkäymisistä.
Aina riittää saaristossa jotain tekemistä.
Kalaa söi hän jatkuvasti
Ydinvoiman tuloon asti,
Eikä lopettanut sitä ees sen jälkeenkään.
Iltaisin voi akkunasta pienen saaritalon
Nähdä kajastavan kovin merkillisen valon
Oudon vihreä on hohde.
Mattson, myrkytyksen kohde
Kulkee siellä Suomen suviyössä yksinään.

Fischer Mattson

Die schönste Insel im Finnischen Meerbusen, ein Postkartenmotiv.
Stolz spiegelt sich ihr Felsen am Ufer.
Üppiger Blasentang am Strand,
Unter dem die Flosse eines Hechts
Flink manchmal dem Köder nach aufblitzt.
Wo dieser Ort ist, das fragen mich viele.
Irgendwo und geheim soll er hoffentlich bleiben.
Manchmal erwache ich aus einem Alptraum.
Am Ufer einer Insel war ich eben,
Um einen alten Freund zu treffen.
Jüngst kam zur Landspitze ein Trupp, um zu schuften.
Sie riefen, dass man nun zur Kernkraft übergeht.
Übers Wasser antwortete Mattson:
"Einen Moment, ich seh' nach den Netzen."

Früher aß man bei Mattson oft Lachs.
Bald reichen nicht mal mehr Sprotten für die Kiste.
Zuerst zeichnete der Ingenieur.
"Dahin kommt das Abwasserrohr."
Aber Mattson fischte weiter wie zuvor.
Mattson ließ sich von Widrigkeiten ja nicht entmutigen.
Im Schärengarten gibt's immer was zu tun.
Fisch aß er ständig,
Bis die Kernkraft kam,
Und hörte nicht einmal danach damit auf.
Abends kann man aus dem Fenster des kleinen Inselhauses
Einen sehr merkwürdigen Lichtschein schimmern sehen.
Seltsam grün ist der Schimmer.
Mattson, Opfer der Vergiftung,
Wandert dort allein in der finnischen Sommernacht umher.