Konsulentti - Juha Vainio перевод на немецкий

Konsulentti

(Säv. & sa. Juha Vainio)
Konsulentti neiti Anna-Bella Kimalainen
Yhdelläkin i: llä on niin sensuelli nainen.
Ostoskeskuksessa hän
Uuden lihapyörykän
Tänään esittelee mikrofoniin lausuen.
Viiden lapsen isä, insinööri Elias Känsä
Anna-Bellan vuoksi tuhoaa nyt elämänsä.
Ääni lumoaa tuo niin,
Että pankin konttoriin
Insinööri menee sydäntänsä kuunnellen.
(Kiertää konsulentti vapaa,
Usein sellaista ei tapaa.)
Elias Känsä ostaa sormuksen ja ametistin.
Perhana kun eukokseni sellaisen sain ristin.
Anna-Bella ymmärtää
Yksin miestä kärsivää.
Hotellissa syyliinsä jo painuu Känsän pää.

Anna-Bella kuiskaa: Tulen heti, kunhan petaan.
Pöytään pankinjohtaja
Tilannut on lohta ja
Vuosikertaviinejä ja lasku pyörryttää.
(Kiertää konsulentti vapaa,
Usein sellaista ei tapaa.)
Kaupallinen tutkinto on Reino Röppäsellä
Anna-Bellaa seuraa myöskin Reinon katse hellä.
Konsulentti kuitenkaan
Yhdy ei nyt tunnelmaan.
Röppänen vain pyörii kaipuussansa yksinään.
Insinööri, apteekkari, piiritarkastaja,
Kauppias ja pankkiiri, mut jossain kulkee raja.
Anna-Bella paljon vei,
Röppäseltä mitään ei.
Merkonomin paperit ei riitä siihenkään
(Kiertää konsulentti vapaa,
Usein sellaista ei tapaa.)

Die Konsulentin

(Musik & Text: Juha Vainio)
Die Konsulentin Fräulein Anna-Bella Kimalainen
Auch mit nur einem 'i' ist sie solch eine sinnliche Frau.
Im Einkaufszentrum sie
Den neuen Fleischklops
Heute präsentiert, ins Mikrofon sprechend.
Der Vater von fünf Kindern, Ingenieur Elias Känsä
Wegen Anna-Bella ruiniert nun sein Leben.
Die Stimme bezaubert so,
Dass zur Bankfiliale
Der Ingenieur geht, auf sein Herz hörend.
(Die freie Konsulentin reist umher,
Oft trifft man so eine nicht.)
Elias Känsä kauft einen Ring und einen Amethyst.
Verdammt, dass ich für meine Alte so ein Kreuz bekam.
Anna-Bella versteht
Den einsamen leidenden Mann.
Im Hotel sinkt Känsäs Kopf schon in ihren Schoß.

Anna-Bella flüstert: Ich komme gleich, sobald ich das Bett mache.
An den Tisch der Bankdirektor
Bestellt hat Lachs und
Jahrgangsweine und die Rechnung macht schwindlig.
(Die freie Konsulentin reist umher,
Oft trifft man so eine nicht.)
Ein kaufmännisches Diplom hat Reino Röppänen
Anna-Bella folgt auch Reinos zärtlicher Blick.
Die Konsulentin jedoch
Stimmt jetzt nicht in die Stimmung ein.
Röppänen dreht sich nur allein in seiner Sehnsucht.
Ingenieur, Apotheker, Bezirksinspektor,
Kaufmann und Bankier, doch irgendwo verläuft die Grenze.
Anna-Bella nahm viel,
Von Röppänen gar nichts.
Die Papiere des Merkonoms reichen dafür auch nicht
(Die freie Konsulentin reist umher,
Oft trifft man so eine nicht.)