Текст и перевод песни Juha Vainio - Kun soitti Dallapé

Kun soitti Dallapé

Moni rientää, täynnä tuskaa
Kiireen piru niitä asfaltilla kuskaa
Ilman suuntaa, vailla määrää
Moni hermostunut Helsingissä häärää
Yksinäisin, pitkin illoin
Apu ahdistukseen ennen löytyi silloin
Silloin soitti Dallapé, meille soitti Dallapé
Muistot kauniit tuskin koskaan himmenee

Soittoniekat, tutut nähtiin
Eikä tuijoteltu ulkolaisiin tähtiin
Kaikki silloin, oli toisin
Loisti Molli-Jorin naama aurinkoisin
Eikä ollut, syytä huoleen
Eipä piilouduttu kadun varjopuoleen
Silloin soitti Dallapé, meille soitti Dallapé
Muistot kauniit tuskin koskaan himmenee

Isot miehet, itkee, pelkää
Kun se huolten reppu painaa ristiselkää
Kaikki on kuin, aistiharhaa
Ruuhkakadut muistuttaa jo eläintarhaa
Toista sentään, oli ennen
Sehän elämältä maistui tullen mennen
Silloin soitti Dallapé, meille soitti Dallapé
Muistot kauniit tuskin koskaan himmenee

Milloin näitkään, miehen, naisen
Viimeksi sä onnellisen, nauravaisen
Siitä aikaa, on jo mennyt
Perusilmeen katkeran vain näet sen nyt
Oli ennen, tyyli oikein
Matti Jurvansuu kun oli Suomen soikein
Silloin soitti Dallapé, meille soitti Dallapé
Muistot kauniit tuskin koskaan himmenee

Silloin soitti Dallapé, meille soitti Dallapé
Muistot kauniit tuskin koskaan himmenee

When Dallapé Played

Many of them rush about, full of anguish
Hounded by the demon of hurry as it drives them on the asphalt
Without direction, without destination
Many are frenzied and bustle about in Helsinki
Most lonely, all through the evenings
Relief from their distress used to be found then
When Dallapé played, played for us
Beautiful memories that will hardly ever fade

We saw our familiar musicians together
And no one gazed at foreign stars
Everything was different then
Molli-Jori's face beamed like the sun
And there was no cause for concern
Nor did we hide in the shadows of the street
When Dallapé played, played for us
Beautiful memories that will hardly ever fade

Big men weep and tremble
When the backpack of worries weighs on their shoulders
Everything is like a hallucination
Rush hour traffic looks like a zoo to me now
It used to be different
Back when life was worth living as it whirled by
When Dallapé played, played for us
Beautiful memories that will hardly ever fade

When was the last time you saw a man or a woman
Laughing happily, truly happy
That was a long time ago
Now all you see is a constant expression of bitterness
It used to have style
When Matti Jurvansuu was the most handsome in Finland
When Dallapé played, played for us
Beautiful memories that will hardly ever fade

When Dallapé played, played for us
Beautiful memories that will hardly ever fade