Текст и перевод песни Juice Leskinen Grand Slam - Bluesia pieksämäen asemalla

Bluesia pieksämäen asemalla

Tänne jäin, tänne jäin tuska mielessäin
Milloin menee junia kotiinpäin?
Nolla kaks kolkytkuus,
Nyt soi Pieksämäen asemalla blues
Asema on, ja vähän vankilaa,
Krisuntilinen opisto, josta tulvahtaa
Synkkä jumalisuus
Ja soi Pieksämäen asemalla blues
Nousin Mikkelissä junaan ja täällä pois
Voi kun toiseen junaan jo päästä vois
Minun sielu huus ja alkoi Pieksämäen asemalla blues.
Ei oo nakkikioskia, ei kahvilaa
Ei ravintolaa, vain asemaa
Mikä toivottomuus
Näin soi Pieksämäen asemalla blues
Kun häipynyt on kaikki todellinen
Niin helposti syntyy kuvitellen
Toinen todellisuus:
Pieksämäen asemalla blues
Jospa kuvittelisin mä bassonsoittajan
Niin bluesista saisin tanakamman.
Syntyis joustavuus
Ja soisi Pieksämäen asemalla blues
Ja rumpalin tietysti funtsia voin
Joka soittaa hikoilevin kainaloin
Näin kulkee svengi uus
Kulkee Pieksämäen asemalla blues
Ja sitten täyteläisyyttä hiukkanen,
Sitä antaa kaksitoistakielisen
Syvä soinnukkuus,
Ho-hoo, Pieksämäen asemalla blues
Banjonsoittaja popliinipukuinen
Ja tunnelma 20-lukuinen
Niin, ja autenttisuus,
Ja yhä Pieksämäen asemalla blues.

Hetkinen! Sitten tarvitsen pianon,
Sen kuvittelen: se tässä pian on
Siirrypä jammailuus
Ja soita Pieksämäen asemalla blues.
No, nythän tämä kulkee lailla musiikin -
Ihan niin kuin äsken halusin.
Oi, ihmisen voimakkuus
Näin kulkee Pieksämäen asemalla blues.
Se kulkee kun uskon sen kulkevan,
Vaikka vain päässä öisen vaeltajan.
Riittää tarmokkuus!
Riittää Pieksämäen asemalla blues!
Junan lähtöön vielä aikaa puoli tuntia on:
Vielä suuremmaksi kuvittelen soitannon.
Päässä kierros uus,
Ja jatkuu Pieksämäen asemalla blues.
Panen Safkan jostain junasta laskeutumaan
Laiturille haitari olallaan.
Hei Safka what's the news?
Soita Pieksämäen asemalla blues!
Hyvä näin, mutta lisää tahdon vieläkin.
Pistän kävelemään tuohon Mika Sundqvistin
Vihelläs tahti taikka kuus
Tää biisi on Pieksämäen asemalla blues.
Hetkinen! Sitten aitoa tunnelmaa:
Pantse tulee ja soittaa sähkökitaraa.
Soita tuusannuus-
Kaksi Pieksämäen asemalla blues.
Nyt on koossa ihan oikea rock'n'roll band
Kellarista siihen mausteeksi Dixieland
Uusi maittavuus,
Oh boy! Pieksämäen asemalla blues.
Voi Luoja! Tästä kasvaakin kunnn show!
Vedän naamaan samaa meikkiä kuin Mike Monroe.
Jalkaan Blue Suede Shoes,
Ja niin soi Pieksämäen asemalla blues.

Kun katson asemarakennuksen kattoa päin
Jousisektion näin aivan äskettäin
Verdi, Brahms, Sibelius!
Pieksämäen asemalla blues!
On varmaan miljoona huonompaa
Tapaa junaa kotiin odottaa
Iankaikkisuus
Kuin soittaa Pieksämäen asemalla blues!
Ho! Ho! Ho! Tämähän kulkee nyt!
Jos tämän kuulet niin takuulla yllätyt
Jukka Haurukin huus:
"Soita Pieksämäen asemalla blues!"
Näin se toimii, mutta miksi mietin vaan
Miten Appo aikoo lyhentää velkojaan
Iskee toivottomuus,
Ja soi Pieksämäen asemalla blues
Mun on äänikin kuin avaruusolennon
Voi kun olisikin kurkku Marstion
Kaikki sanois:"Avaa suus,
Ja laula Pieksämäen asemalla blues!"
In the east I see the morning flames
I am sitting here with Mr. Peter James
Drinking the booze
We sing the Pieksämäki Railway Station Blues.
Smoking & drinking, singing the song
Things are not right & they're not wrong,
They do not know what to choose,
I got the Pieksämäki Railway Station Blues.
Bluesit päälle käy! Voi tätä elämää...
Tulisipa jostakin Pellonpää
Ja sen riehakkuus
Häipyis Pieksämäen asemalta blues.
Kun on kitara tää ja sormet nää,
On jokseenkin mahdotonta kehittää
Daven taituruus
Ja soittaa Pieksämäen asemalla blues
Taas kerran, kun homman saa toimimaan
Siitä vähitellen ilman muuta kuihtuu vaan
Tuore innokkuus,
Se on Pieksämäen asemalla blues.
Niin sortuvat kuvitellut rakenteet:
On soittoniekat kotiin lähteneet,
Oon kuin turboton Roos-
Berg! Pieksämäen asemalla blues
Se kesti hetken vain. Se meni johonkin vaan.
Aina lyövät korvalle toisiaan
Todellisuus
Ja Pieksämäen asemalla blues
Mihin kaikkeen ihminen pystyykään
Luo maailman ihan vain mielellään
Oi, mahtavuus!
Näin syntyi Pieksämäen asemalla blues
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa?
Liike vai staattisuus
Vai Pieksämäen asemalla blues

Blues at the Pieksämäki Railway Station

Here I am, stuck here, agony in my mind
When do the trains go home?
Zero two thirty-nine,
Now the blues is playing at Pieksämäki station.
The station is here, feels a bit like a prison,
A Christian doctrine, from which emanates
Gloomy piousness,
And the blues plays at Pieksämäki station.
I got on the train in Mikkeli, here I got off,
If only I could get on another train,
My soul cried out, and the Pieksämäki station blues began.
There’s no hot dog stand, no cafe,
No restaurant, only a station.
Such hopelessness,
Thus the Pieksämäki station blues plays.
When all that is real has vanished,
So easily, by imagining,
Another reality is born:
Pieksämäki station blues.
If only I could imagine a bass player,
Then the blues would become more robust.
Flexibility would arise
And the Pieksämäki station blues would play.
And of course I can think of a drummer,
Who plays with sweaty armpits,
This is how the new groove goes,
Flows the Pieksämäki station blues.
And then a bit of fullness,
That’s provided by a twelve-string,
Deep sonority,
Ho-hoo, Pieksämäki station blues.
A banjo player in a linen suit,
And a 20s atmosphere,
Yes, and authenticity,
And still the Pieksämäki station blues.

Wait a minute! Then I need a piano,
I imagine it: here it is,
Let’s get jamming,
And play the Pieksämäki station blues.
Well, now it flows like music -
Just as I wanted.
Oh, the power of man,
This is how the Pieksämäki station blues plays.
It plays when I believe it plays,
Even if only in the mind of a night wanderer.
Enough vigor!
Enough Pieksämäki station blues!
There's still half an hour until the train leaves:
I imagine the music even bigger.
A new round in my head,
And the Pieksämäki station blues continues.
I have Safka disembark from some train,
With his accordion on his shoulder.
Hey Safka, what’s the news?
Play the Pieksämäki station blues!
Good like this, but I want even more.
I'll have Mika Sundqvist walk over there,
Whistle at the beat, four or six,
This song is the Pieksämäki station blues.
Wait a minute! Then for some real atmosphere:
Pantse comes and plays the electric guitar.
Play a thousand new-
Two Pieksämäki station blues.
Now we have a real rock'n'roll band,
From the cellar to that, a Dixieland for spice,
New flavor,
Oh boy! Pieksämäki station blues.
Oh my God! This is growing into a show!
I put on the same makeup as Mike Monroe.
Blue Suede Shoes on my feet,
And so the Pieksämäki station blues plays.

As I look up at the roof of the station building,
I just saw the string section,
Verdi, Brahms, Sibelius!
Pieksämäki station blues!
There must be a million worse
Ways to wait for a train home
Eternity
Than playing the Pieksämäki station blues!
Ho! Ho! Ho! This is going now!
If you hear this, you’re sure to be surprised,
Even Jukka Hauru cries out:
"Play the Pieksämäki station blues!"
This is how it works, but why do I only think
How Appo is going to shorten his debts,
Hopelessness strikes,
And the Pieksämäki station blues plays.
My voice is like that of an alien,
If only I had Marstio’s throat,
Everyone would say: "Open your mouth,
And sing the Pieksämäki station blues!"
In the east I see the morning flames
I am sitting here with Mr. Peter James
Drinking the booze
We sing the Pieksämäki Railway Station Blues.
Smoking & drinking, singing the song
Things are not right & they’re not wrong,
They do not know what to choose,
I got the Pieksämäki Railway Station Blues.
The blues is coming on! Oh, this life…
If only Pellonpää would appear from somewhere
And his boisterousness
The Pieksämäki station blues would vanish.
When you have this guitar and these fingers,
It’s somewhat impossible to develop
Dave’s skill
And play the Pieksämäki station blues.
Once again, when you get things working,
Gradually, it undoubtedly just withers away,
Fresh enthusiasm,
That's the Pieksämäki station blues.
Thus the imagined structures collapse:
The musicians have gone home,
I'm like a turbocharged Roos-
Berg! Pieksämäki station blues.
It only lasted for a moment. It just went somewhere.
Reality and
The Pieksämäki station blues
Always clash.
What all can man do,
Creates a world in his mind
Oh, magnificence!
This is how the Pieksämäki station blues was born.
Is imagination real truth?
Is truth a hollow imagination?
Movement or stasis
Or Pieksämäki station blues?