Текст и перевод песни Juice Leskinen Grand Slam - Norjalainen villapaita

Norjalainen villapaita

Mies tuli vuonolta näyttäen huonolta norjalaispaitoineen,
Poljennon rennon ja hennon John Lennon loi viehätystaitoineen.

Könysin taksista, eipä oo kaksista, kai moni kritisoi.
Jotenkin kireellä, oudolla vireellä, sielussain city soi.

Korkkasin tuomiset, heitimme huomiset aaltoihin ahtoisiin.
Hukuimme vaivaisiin, tuumiin ja taivaisiin, voimakastahtoisiin.
Aamussa kuulaassa, seurassa suulaassa, harjoitin viihdyntää.
Lauloimme tuttuja, uusia juttuja, joissa on sydän ja pää.

HEA! HEA! HEA! HEA!
Me hoilattiin hiljaa, ja vuonolla virtemme soi.
Sen kertasi kaiku ja puseron sisältä lehahti lentoon se aamuinen koi.

Puhuimme Junnusta, sanoin en tunnusta jatketta perinteen.
Kaikki se kyllä on päittemme yllä ja sen vähin erin teen.

Joimme sen putelin, niksejä utelin, hiukkasen painittiin.
Elää kenties, joka päivä se mies joka rentuksi mainittiin.

HEA! HEA! HEA! HEA!...
Me hoilattiin hiljaa, ja vuonolla virtemme soi.
Sen kertasi kaiku ja puseron sisältä lehahti lentoon se aamuinen koi.

Varjoja kaihdoimme, riimejä vaihdoimme, röökiä kiskottiin.
Kaukainen pohjoinen, hyytävän sohjoinen, helteeksi diskottiin.

Elämme, kuolemme, rannoilla vuolemme lastuja laineisiin.
Huutoihin vastaamme, lauseita lastaamme henkiin ja aineisiin.

Norwegian Sweater

A man came from the fjord, looking so rough in his Norwegian sweater,
John Lennon's effortless grace captivated with his charm.

I crawled out of a taxi, not looking my best, I guess some would criticize.
Somehow tense, with an odd vibe, the city's soul resonated within me.

I popped open my gifts, we threw our worries into the vast ocean.
We drowned in trifles, contemplations, and the heavens, those with strong wills.
In the cool morning, with excellent company, I engaged in some entertainment.
We sang familiar tunes, new stories, songs with heart and mind.

HEA! HEA! HEA! HEA!
We hummed softly, and our voices echoed over the fjord.
It was repeated by the echo, and from inside the sweater a moth fluttered out at dawn.

We talked about Junnu, I said I don't identify with that legacy.
It's all there in our heads, and I'll do it little by little.

We drank the bottle, I asked for advice, we wrestled a bit.
Perhaps he lives, every day the man who was called a slacker.

HEA! HEA! HEA! HEA!...
We hummed softly, and our voices echoed over the fjord.
It was repeated by the echo, and from inside the sweater a moth fluttered out at dawn.

We avoided shadows, exchanged rhymes, smoked cigarettes.
The distant north, freezing slush, a heatwave in the disco.

We live, we die, on the shores we carve chips into the waves.
We respond to the cries, we breathe life and substance into sentences.