Hän Sammuu - Juice Leskinen & Coitus Int перевод на немецкий

Hän Sammuu

Hän häpeissään on eessä viinakaupan tiskin
Hän mumisee ja kravattia rullaa sormillaan
Hän taskunpohjat tyhjentää, saa halvan viskin
Hän sanoo: "Näkemiin" ja poistuu iltaan koleaan

Hän huoneeseensa sulkeutuu ja lasin täyttää
Ja hätäisesti siemaisee sen ettei kukaan nää
Mut' seuraavaan hän enemmän jo aikaa käyttää
Ja pullo kiireen täysin hälventää

Hän juo ja juo kunnes juopuu
(Ja taakastaan hetkeksi luopuu)
Ja taakastaan hetkeksi luopuu
(Hän juo kunnes silmissä kangastaa)
Hän juo kunnes silmissä kangastaa
(Jo ystävyyden, toveruuden maa)
Jo ystävyyden toveruuden maa

Hän lähtee huoneestaan ja menee kaupungille
Hän yksin on ja palelee ja vapisee ja käy
Näin pitkin katuja hymyillen ihmisille
Mut saa vain pilkkaa, töykeyttä ei mitään muuta näy

Hän hankkii pullon pimeän ja taksin ottaa
Hän ajaa kotiin takaisin, juo pullon, humaltuu
Hän pahoin voi ja oksentaa ja paikat sottaa
Hän väsyy, lattialle unohtuu

Hän Sammuu
(Hän sammuu hän on melkein taivaassa)
Hän on melkein taivaassa
(Hän sammuu eikä muista surujaan)
Ei muista surujaan

Kun aamu sarastaa hän herää, keittää kahvin
Ja lähtee töihin toimistoon ja pariin ihmisten
Hän joutuu maailmaan taas paperin ja pahvin
Hän yksin on, vain koneen osanen

Er erlischt

Er steht beschämt vor dem Tresen des Spirituosenladens
Er murmelt und rollt seine Krawatte zwischen den Fingern
Er leert seine Hosentaschen, bekommt einen billigen Whiskey
Er sagt: "Auf Wiedersehen" und geht hinaus in den kühlen Abend

Er schließt sich in sein Zimmer ein und füllt ein Glas
Und nippt hastig daran, damit niemand es sieht
Doch für den nächsten nimmt er sich schon mehr Zeit
Und die Flasche vertreibt die Eile ganz

Er trinkt und trinkt, bis er betrunken ist
(Und legt seine Last für einen Moment ab)
Und legt seine Last für einen Moment ab
(Er trinkt, bis es vor seinen Augen flimmert)
Er trinkt, bis es vor seinen Augen flimmert
(Schon das Land der Freundschaft, der Kameradschaft)
Schon das Land der Freundschaft, der Kameradschaft

Er verlässt sein Zimmer und geht in die Stadt
Er ist allein und friert und zittert und geht
So die Straßen entlang, die Leute anlächelnd
Doch er erntet nur Spott, Grobheit, nichts anderes ist zu sehen

Er besorgt sich schwarz eine Flasche und nimmt ein Taxi
Er fährt nach Hause zurück, trinkt die Flasche aus, betrinkt sich
Ihm wird schlecht und er erbricht und macht alles schmutzig
Er wird müde, sinkt auf den Boden und vergisst sich

Er erlischt
(Er erlischt, er ist fast im Himmel)
Er ist fast im Himmel
(Er erlischt und erinnert sich nicht an seine Sorgen)
Erinnert sich nicht an seine Sorgen

Wenn der Morgen dämmert, wacht er auf, kocht Kaffee
Und geht zur Arbeit ins Büro, unter Menschen
Er gerät wieder in die Welt aus Papier und Pappe
Er ist allein, nur ein Rädchen im Getriebe