Текст и перевод песни Justeeri - Kaksi Vanhaa Tukkijätkää

Kaksi Vanhaa Tukkijätkää

Kaksi vanhaa tukkijätkää
Istuu tummetessa illan
Uitto hiljaa on ja tuntuu
Tuoksu herkkä niittyvillan
Toinen polttaa piippunysää,
Jolla ikää paljon lienee
Toinen puree mälliänsä.
Muistot nuoruutehen vienee

Muistatkos - kosket ne
Hurjimmat ennen,
Laskettiin pölkyllä vaan
Toinen on hiljaa niin kauan
Ja vastaa: nyt ei ne nuoret
Nyt ei ne nuoret,
Kestä lautallakaan

Kaksi vanhaa tukkijätkää,
Jätkää vain, ei mitään muuta
Jostain soitto soi -
Se harmonikkaa on ja elokuuta
Tikku siinä leimahdellen loistaa
Hetken - sammuu virtaan
Lempi sammuu joskus myöskin.
Muisto jää vain elon pirtaan

Muistatkos - tytöt ne
Kauneimmat ennen,
Hurmattiin polkalla vaan
Toinen on hiljaa niin kauan
Ja vastaa: Nyt ei ne nuoret,
Nyt ei ne nuoret,
Pysty valssaamaankaan

Kaksi vanhaa tukkijätkää istuu.
Yöksi ilta vaihtuu.
Usva hiipii virtaa pitkin,
Niittyvillan tuoksu haihtuu.
Puomi pysyy paikallansa,
Orpo tukki painuu uomaan.
Jätkä on kuin tukki: kaiken
Heittää kohtalonsa huomaan.
"Muistatkos silloin,
Kun päätimme, että
Vuos, pari uitolla vaan .. .?"
Toinen on hiljaa niin kauan
Ja vastaa:
"Nyt ei ne nuoret,
Nyt ei ne nuoret
Kestä ees vuottakaan.

Two Old Lumberjacks

Two old lumberjacks
Sit in the evening dark
The river's flow is slow and soft
The meadow grass's scent is stark
One smokes a pipe, its earthy scent
Is old, and carries memories
The other chews his quid
And thinks of his youth's reveries

Remember - and you, too
The wildest times so long ago
When we would ride the logs, you know
The other keeps silent for a time
And answers: Now the young ones
Now the young ones
Can't stay on a raft

Two old lumberjacks,
Just lumberjacks, nothing more
From somewhere music plays -
An accordion and summer days
A bonfire crackles and glows
For a moment - then the flame goes
Love sometimes fades away
But memories keep us at bay

Remember - and you, too
The girls, the most beautiful ones
We'd dance the polka, just for fun
The other keeps silent for a time
And answers: Now the young ones
Now the young ones
Can't waltz without falling

Two old lumberjacks sit
As night replaces day
Fog creeps along the riverbanks,
The meadow grass's scent decays.
The boom stays put,
An orphan log sinks to the bottom.
A lumberjack is like a log:
At the mercy of fate's whim.
"Remember when,
We said to ourselves,
Just a year or two on the river .. .?"
The other keeps silent for a time
And answers:
"Now the young ones,
Now the young ones
Can't last a year.