Текст и перевод песни Kaija Koo - Siipiveikko - Iltapunssi Version

Siipiveikko - Iltapunssi Version

Kattoikkunaan
Sateen varjot lankeaa
On syksyn ensimmäinen yö

Kadulla autoja
Vilkkuu keltaista katolla
Kesän jatkaminen on taksin työ

Istuu harmaa lintu laudalle ikkunan
Sille ojennan marjan pihlajan

Tähtitorninmäen suunnalta kuuluu
Kun vanhus kävelyttää keppiään
Iltapunssi on juotu, vaimovainaalle ajatus suotu
On aika mennä lepäämään.

Nousee harmaa lintu laudalta ikkunan
Sille toivotan hyvän matkan.

Ja jokainen tahtoo olla huoleton
Niinkuin siipiveikko tuo harmaa on
Ja lentää yli kattojen
Ja liitää halki taivaiden
Ei saa edes tietää mitä on huominen

Siipiveikko kaiken ottaa lainaan vaan
Eikä takaisin maksaa aiokaan
Hyvä noste korkealle vie
Yöllä kauniilta näyttää moottoritie
Ja aamulla saa herätä mistä lie
Ilmasilta vie

Kattoikkunaan
Työntää lumi valkeaa
Talven ensi aamu aukeaa

Kahvikuppiin tummaan
Torimummo tuijottaa
Ja sanoo tänään kauppa kannattaa

Elämä on kuin hiillos; se alkaa sammumaan
Kun päivän täyteen saan ja käyn nukkumaan

Ja jokainen tahtoo olla huoleton
Niinkuin siipiveikko tuo harmaa on
Ja lentää yli kattojen
Ja liitää halki taivaiden
Ei saa edes tietää mitä on huominen

Siipiveikko kaiken ottaa lainaan vaan
Eikä takaisin maksaa aiokaan
Hyvä noste korkealle vie
Yöllä kauniilta näyttää moottoritie
Ja aamulla saa herätä mistä lie
Ilmasilta vie

Ja jokainen tahtoo olla huoleton
Niinkuin siipiveikko tuo harmaa on
Ja lentää yli kattojen
Ja liitää halki taivaiden
Ei saa edes tietää mitä on huominen

L'oiseau ailé - Version apéritif du soir

La fenêtre du toit
Les ombres de la pluie tombent
C'est la première nuit d'automne

Dans la rue, les voitures
Clignotent en jaune sur le toit
Le travail du taxi est de prolonger l'été

Un oiseau gris s'assoit sur le rebord de la fenêtre
Je lui tends une baie de sorbier

De la colline de l'observatoire, on entend
Quand un vieil homme promène sa canne
L'apéritif du soir est bu, une pensée est offerte à ma femme décédée
Il est temps d'aller se coucher.

L'oiseau gris s'envole du rebord de la fenêtre
Je lui souhaite un bon voyage.

Et chacun veut être insouciant
Comme cet oiseau gris, l'oiseau ailé
Et vole au-dessus des toits
Et plane à travers les cieux
Il ne sait même pas ce que sera demain

L'oiseau ailé emprunte tout, juste
Et il n'a pas l'intention de rembourser
Le bon élan le porte haut
L'autoroute est belle la nuit
Et le matin, il peut se réveiller où il veut
Les ponts aériens l'emportent

La fenêtre du toit
Pousse de la neige blanche
Le premier matin d'hiver s'ouvre

Dans une tasse de café sombre
La vieille dame du marché fixe
Et dit que le commerce est bon aujourd'hui

La vie est comme un charbon ardent ; elle commence à s'éteindre
Quand j'ai terminé ma journée et que je vais me coucher

Et chacun veut être insouciant
Comme cet oiseau gris, l'oiseau ailé
Et vole au-dessus des toits
Et plane à travers les cieux
Il ne sait même pas ce que sera demain

L'oiseau ailé emprunte tout, juste
Et il n'a pas l'intention de rembourser
Le bon élan le porte haut
L'autoroute est belle la nuit
Et le matin, il peut se réveiller où il veut
Les ponts aériens l'emportent

Et chacun veut être insouciant
Comme cet oiseau gris, l'oiseau ailé
Et vole au-dessus des toits
Et plane à travers les cieux
Il ne sait même pas ce que sera demain