Текст и перевод песни Kaija Koo - Vapaa

Vapaa

Mä olen kyllästynyt niihin
Voimiin, jotka ohjailee mun elämää,
Jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa.
En tiedä, onko se väärin,
Kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan,
Sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii.

Joku mua piteli siinä,
Se oli niin kamalan vahva,
Eikä se halunnut päästää irti.
Melkein kuin lihaa ja verta,
Suurempi vuoria, merta,
Se sellaiseksi kasvoi mun päässä.

En odota yllätystä,
En pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taaksepäin,
Mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
Enkä kuolematon,
Mut mä tiedän vaan sen,
Minkä sydän on tiennyt kauan;
Tää mun pakoni loppuun juostu on.

En aio tuntea pelkoo,
Vaikka pelkään, et se ei oo musta kii,
Mut mä luulen, et ihminen on sitä vahvempi.
Mä aion antaa sen kuolla,
En enää anna sille tilaa hengittää,
Mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää.

Mä rakennan kotini yksin,
Mä armahdan nimeäni yksin,
Ja pakotan pitämään itseni koossa.
En ole se surkea rätti,
Jonka sydän on imetty kuiviin,
En rakenna sille kotiini huonetta.

En odota yllätystä,
En pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taaksepäin,
Mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
Enkä kuolematon,
Mut mä tiedän vaan sen,
Minkä sydän on tiennyt kauan;
Tää mun pakoni loppuun juostu on.

Mä valitsin juosta,
Koska luulin, etten osaisi muuta.
En enää tunnista itseäni tuosta,
Se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan.

En odota yllätystä,
En pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taaksepäin,
Mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
Enkä kuolematon,
Mut mä tiedän vaan sen,
Minkä sydän on tiennyt kauan;
Tää mun pakoni loppuun juostu on.

Free

I'm tired of them,
The forces that control my life,
That take me with them and make me fall in love with myself.
I don't know if it's wrong,
When I didn't agree to die standing up,
Because that's what would have happened if I had stayed stuck in yesterday.

Someone was holding me back,
He was so terribly strong,
And he didn't want to let go.
Almost like flesh and blood,
Bigger than mountains, oceans,
That's how big he grew in my head.

I don't expect a surprise,
I don't hold my breath.
I want to leave it all behind,
My escape has run its course.
I'm not brave,
And I'm not immortal,
But I only know,
What my heart has known for a long time;
My escape has run its course.

I'm not going to be afraid,
Even though I fear, it's not up to me,
But I think man is stronger than that.
I'm going to let it die,
I will no longer give it space to breathe,
I don't owe it anything more.

I'll build my home alone,
I'll spare my name alone,
And I'll force myself to hold together.
I'm not that pathetic rag,
Whose heart has been sucked dry,
I will not build a room for it in my home.

I don't expect a surprise,
I don't hold my breath.
I want to leave it all behind,
My escape has run its course.
I'm not brave,
And I'm not immortal,
But I only know,
What my heart has known for a long time;
My escape has run its course.

I chose to run,
Because I thought I couldn't do anything else.
I don't recognize myself in that anymore,
That person has become a thing of the past.

I don't expect a surprise,
I don't hold my breath.
I want to leave it all behind,
My escape has run its course.
I'm not brave,
And I'm not immortal,
But I only know,
What my heart has known for a long time;
My escape has run its course.