Текст и перевод песни Kaija Koo - Yhtä kaikki

Yhtä kaikki

Kun varjot alkaa Helsinkiä halaamaan
Mäkkärin vessassa tytöt sotamaalaa huuliaan
Katusoittaja kauppatorin yhteyden saa kuulijaan
IT-miljonääri kappelissa itkee kun talouden kupla puhkesi kukkaan

Sataman yllä röyhkeä lokki tuntee tuulen siipien alla
Väkimassa kävi nousemassa Tallinnassa taivaaseen taas
Yksi kyselee mitä päässä liikkuu Jumalalla
Kun Nykissä teräskin palaa ja syttyy sota rauhaa vastaan

Yhtä kaikki se on, tämä liike levoton
Kaikki tahtoo sammuttaa rakkauden janoaan
Ja paljon siihen juoda saa
Sillä tuttuun helvettiin on helpompaa jäädä kii
Kuin mennä tietä uutta tuntematonta
Vaikka se viedä voi paratiisiin
Yhtä kaikki se on, sitä kaikki haluaa
Sitä yhtä ja ainoaa

Siwan kassaneidin ilta matelee
Karhupuistossa pilveen nousee Jesse 13 vee
Cellan ovella hilseet bleiseristään pyyhkäisee
Runoilija se örisee: Miks vitussa ne sanoo mun sortuneen
Ihmiskuvaan ohueen

Alppilan aamuyö näkee harmaata unta
Vitivalkoista tykkilunta satelee Serena perheen alkutalveen
Haihtui alta Jessen kuningasten valtakunta
Ikuista on vain rakkaus, mitä nyt vähän vaihtuu sen kohteet

Yhtä kaikki se on...

It's All the Same

When the shadows start to embrace Helsinki
Girls paint their lips in McDonald's toilets
The street musician at the market square connects with a listener
An IT millionaire weeps in the chapel when the economic bubble bursts into bloom

Above the harbor, a brazen gull feels the wind beneath its wings
A crowd rises to heaven in Tallinn again
One man asks what's on God's mind
As steel burns in New York and a war ignites against peace

It's all the same, this restless movement
Everyone wants to quench their thirst for love
And there's plenty to quench it with
Because it's easier to cling to the familiar hell
Than to take a new and unfamiliar path
Even though it could lead to paradise
It's all the same, that's what everyone wants
That one and only thing

The Siwa cashier's evening drags
In Karhupuisto, 13-year-old Jesse escapes into the clouds
Outside Cell, he brushes the dandruff off his blazer
The poet mutters: Why the hell do they say I've fallen
To a pathetic state

Alppila sees a gray dream in the early morning
Snow, white as a sheet, falls on the Serena family's early winter
Jesse's kingdom of kings vanishes into thin air
Only love is eternal, but its objects change now and then

It's all the same...