Текст и перевод песни Kauan - Ikuinen Junan Kulku

Ikuinen Junan Kulku

Hylätty. Sumun kuristama. Ilman sielua.
Maailmassaan särkyneiden unelmien,
Kasvaa orkidea läpikuultava,
Silmut sen raoista asfaltin.

Terälehdissään merkit viattomuuden
Yksinäisiä kuin kuoleva katse.
Sekasorrossa saumottujen sydänten,
Tukala, niin tukala hengittää.

Kehto menneisyyteen heitettyjen hymyjen,
Kipu kosketusten,
Jäätynyt on kuin hauras aika,
Ja hiekka sormien välistä valuva...

Ole kuin orkidea paljaalla kivellä
Juo pisaroita marjoista harmaalla maalatuista.
Unohdus kristallinen muiston hävittää seitistä,
Jylisten sumussa, joka nostattaa kaiun

Ikuinen Junan Kulku

Abandoned. Strangled by fog. Without a soul.
In your world of broken dreams,
An orchid grows translucent,
Its buds from the cracks in the asphalt.

Innocence is marked on its petals
Lonely as a dying glimpse.
In the chaos of sewn-together hearts,
Oppressive, so oppressive to breathe.

Cradle of abandoned smiles,
The pain of a touch,
Time has frozen like a fragile moment,
And the sand slips through your fingers...

Be like the orchid on the bare stone,
Drink the drops from the berries painted gray.
Crystalline oblivion dissolves the silken memory,
In the roaring fog that raises an echo