Текст и перевод песни Kirka - Kahden Hullun Matka

Kahden Hullun Matka

Tää pitkä vaellus, kaipaus,
On kahden hullun matka kauas huomiseen,
Utuiseen, epävarmaan samanlaiseen huomiseen.
Mä sinne meen ja tietä tuijotan ja mietin:
"Minnepäin? Eteenpäin, vai taaksepäin?"
Minä oon, matkalla vaan...
Tää on vain unohdus, erehdys,
Kahden hullun pitkä matka, kauas pois,
Se turhaa ois, mut yhdessä sen näkee paljon kirkkaammin
Ja helpommin, herää taas ja jaksaa nauraa itselleen
Ja vetää peiton korvilleen.
Minä oon, matkalla vaan...
Minä oon, matkalla vaan...
Siellä mistä huomaa sen, kaipauksen, jolla meitä ohjataan ja käytetään ja näytetään, minne kahden hullun matka viedä vois, jos rahaa ois ja luoja sois,
Me voitais päästä kauas pois ja unohtaa tää kokonaan.
Tää pitkä vaellus, kaipaus,
On kahden hullun matka kauas huomiseen,
Utuiseen, epävarmaan samanlaiseen huomiseen.
Mä sinne meen ja tietä tuijotan ja mietin:
"Minnepäin? Eteenpäin, vai taaksepäin?"

Minä oon, matkalla vaan...
Minä oon, matkalla vaan...
Minä oo-oon, matkalla vaan...
Minä oon, matkalla vaan...
Minä oon, minä oon, matkalla vaan...
Minä oon, matkalla vaan...
Minä oon, matkalla vaan...

Voyage de Deux Fous

Ce long voyage, ce désir,
Est le voyage de deux fous vers un avenir lointain,
Un avenir brumeux, incertain, semblable à celui d'aujourd'hui.
J'y vais, je regarde la route et je me demande :
"Où vais-je ? En avant, ou en arrière ?"
Je suis juste en route...
C'est juste un oubli, une erreur,
Le long voyage de deux fous, loin, loin,
Ce serait inutile, mais ensemble, on voit beaucoup plus clair
Et plus facilement, on se réveille et on peut rire de soi-même
Et se tirer la couverture jusqu'aux oreilles.
Je suis juste en route...
Je suis juste en route...
Là où l'on remarque cela, le désir, qui nous guide, nous utilise et nous montre, où le voyage de deux fous pourrait nous emmener, s'il y avait de l'argent et que Dieu le voulait,
On pourrait aller loin et oublier tout ça.
Ce long voyage, ce désir,
Est le voyage de deux fous vers un avenir lointain,
Un avenir brumeux, incertain, semblable à celui d'aujourd'hui.
J'y vais, je regarde la route et je me demande :
"Où vais-je ? En avant, ou en arrière ?"

Je suis juste en route...
Je suis juste en route...
Je suis juste en route...
Je suis juste en route...
Je suis juste en route...
Je suis juste en route...
Je suis juste en route...