Текст и перевод песни Klamydia - Matka

Matka

Hän nostaa kätensä viimeisen kerran.
Tarttuakseen korteen pelastavaan viimeisen kerran.
Viimeisen kerran kohoaa kasvot, päättyvät hymyyn viimeiseen.
Vielä kerran loistavat silmät, liian kauniit sammumaan.
Ne kertoo matkan päättyneen ja uuden alkaneen.
Alkaneen. Alkaneen.
Matka nopea kuin tuuli sai hänet kiihtymään.
Mustan sekä valkoisen hän uskoi vielä liittyvän yhteen.
Saman trippikuoleman eteiseen.
Hänet katsomaan sai tyhjyyteen, näki elämän ja kuoleman.
Käsi kädessä kulkevan. Käsi kädessä kulkevan.
Ja minä seison vierellä ihmisen, joka matkansa päässä on.
Minä rinnalla ihmisraunion, joka palaa.
Maan päälliseen helvetintuleen hänen ruumiinsa hajoaa.
Oma matkani jatkukoon, olen eläin. Olen eläin.
Olen eläin.

Mother

She raises her hands for the last time.
To grab the saving straw for the last time.
For the last time the face rises, ending in the last smile.
Once again the eyes shine, too beautiful to go out.
They tell the journey is over and a new one has begun.
Begun. Begun.
The journey, fast as the wind, made him accelerate.
He still believed that black and white would join together.
In the same trip death room.
He made him look into the void, saw life and death.
Walking hand in hand. Walking hand in hand.
And I stand next to the person who is at the end of his journey.
I am next to the human ruin that is burning.
His body disintegrates into a hellfire on earth.
My journey continues, I am an animal. I am an animal.
I am an animal.